Kasvua ei rakenneta kulutusluotolla eikä kuristavalla sääntelyllä
Jos kuristamme investoinnit verotuksella ja sääntelyllä, työpaikat karkaavat muualle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.). ”Oppositiokin on alkanut viimein kauhistella valtionvelkaa, mutta samalla se kritisoi jokaista uudistusta ja säästöä tarjoten lääkkeeksi kulutusluottoa.”
Suomi tarvitsee kasvua. Kuvituskuva. Kuva: Timo Filpus11.5.202606:00
Globaali kilpailu on muuttunut selviytymispeliksi, jossa sääntelyyn käpertyvä Eurooppa on jäämässä sivustakatsojaksi. Pienelle ja viennistä riippuvaiselle Suomelle tämä tarkoittaa, että meidän on vahvistettava taloudellista iskukykyämme ja huoltovarmuuttamme kaikilla rintamilla.
Geopoliittinen pärjääminen edellyttää uskottavan maanpuolustuksen rinnalle vahvaa valtiontaloutta ja teknologista osaamista. Teknologinen etumatka on vientimme ja verotulojemme elinehto.
Innovaatiot ja kasvu hakeutuvat sinne, missä kannustimet ovat kunnossa. Perinteinen globalisaatio on väistynyt tukikilpailun ja protektionismin tieltä: Kiina ja jopa suuret EU-maat subventoivat teollisuuttaan, ja USA suojaa markkinoitaan tulleilla. Tämä vääristää kenttää Suomen haitaksi.
On kysyttävä suoraan, tyydymmekö muiden keksintöjen maksajiksi vai olemmeko itse eturintamassa. Jos kuristamme investoinnit verotuksella ja sääntelyllä, työpaikat karkaavat muualle.
Suomen on oltava maa, jossa kasvuyritykset kukoistavat.
Suomi menestyy kilpailussa rohkeilla valinnoilla, houkuttelevalla yritysverotuksella ja byrokratian ja sääntelyn keventämisellä.
Kohdennamme resursseja T&K-panostuksiin ja puramme yrittämisen esteitä. Korjaamme epäonnistuneen YEL-järjestelmän. Vahvistimme kehysriihessä myös vientiteollisuuden elinvoimaa ammattidieselin, väyläpanostusten ja turpeen huoltovarmuusroolin kaltaisilla päätöksillä. Kotimaista kysyntää olemme tukeneet korjausrakentamisen täsmäpaketilla.
Suomen on oltava maa, jossa kasvuyritykset kukoistavat. Vain vahva talous ja aito toimeliaisuus takaavat kansallisen turvallisuutemme.
Kasvun eväitä ei voi syödä etukäteen. Oppositiokin on alkanut viimein kauhistella valtionvelkaa, mutta samalla se kritisoi jokaista uudistusta ja säästöä tarjoten lääkkeeksi kulutusluottoa.
Väite, että hallitus ”säästää Suomen hengiltä”, on perätön. Me emme säästä itseämme hengiltä, vaan kohdennamme resurssit uusiin investointeihin. Opposition kulutusvelka, jolla rahoitetaan juoksevia menoja, ei kasvata tuottavuutta – se vain kasvattaa korkolaskua ja syö tulevaisuuden mahdollisuudet.
Kansainväliset luottoluokittajat, OECD ja IMF pitävät hallituksen linjaa oikeana, mutta uudistuksia tarvitaan lisää. Tie kasvuun kulkee kilpailukyvyn ja tekoälyn. Valtiontalous ja hallinto on asetettava laihdutuskuurille, jossa mikään sektori ei ole tarkastelun ulkopuolella. Tarvitsemme uskoa siihen, että vain työnteko ja yrittäminen kannattavat.
Suomen on valittava, onko se globaalin kilpailun passiivinen maksaja tai aktiivinen tekijä. Hallitus on valinnut jälkimmäisen. T
oimia tarvitaan yksityisen sektorin vahvistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Vain menestyvä yrityskenttä luo sen vaurauden, jolla suomalaisten tulevaisuus turvataan, myös voimakkaasti ikääntyvässä yhteiskunnassa. Emme voi jakaa hyvinvointia, jota emme ensin itse luo.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
