Ministerit voimattomia hanhiongelman edessä: Mikkonen pahoittelee, Leppä vaatii ympäristöministeriöltä toimia asian ratkaisemiseksi – karkotuskeinoina kokeillaan lasereita, droneja ja koiria

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vierailivat viime vuoden toukokuussa Kiteellä keskustellakseen hanhiongelmasta. Kuva: Lari Lievonen

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) vakuuttaa, että ympäristöministeriössä (YM) uurastetaan hanhiongelman ratkaisemiseksi.

"Ymmärrän hyvin huolen, joka viljelijöillä on kun kevät lähestyy varsinkin viime kevään tuhojen jälkeen. Kyllä tosiaan haluamme tehdä työtä, jotta löydetään ratkaisuja."

Ministeriö kannustaa viljelijöitä hakemaan yhteisiä poikkeuslupia hanhien karkottamiseksi. Ely-keskus pyrkii päättämään kerralla useammasta luvasta laajemmille alueille, jolloin kokonaistilanne hahmottuu paremmin. Alueille on muun muassa suunniteltava hanhipeltoja, joille karkotetut linnut voivat kerääntyä.

Lupaprosessia on pyritty nopeuttamaan kehittämällä sähköistä lomaketta. Lisäksi YM on puoltanut ely-keskuksen työ- ja elinkeinoministeriöön lähettämää hakemusta lisäresurssien palkkaamiseksi.

Mikkonen harmittelee, että viljelijät ovat laittaneet lupahakemuksia jo joulukuussa, eikä päätöksiä ole vieläkään kuulunut.

"Toisaalta on myös tärkeää, että lupapäätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon."

Ely-keskuksessa lupia on koottu yhteen ja päätökset tehdään isoina kokonaisuuksina. Päivämääriä lupien saamiseksi ministeri ei pysty sanomaan.

Mikkonen huomauttaa, että noin 350 tilalla on voimassa viime syksynä annettu, kaksivuotinen poikkeuslupa, joka mahdollistaa valkoposkihankien karkottamisen myös keväällä.

Näillä luvilla hanhia ei kuitenkaan saa ampua eikä karkottaa edes kovilla äänillä.

”Uusien karkotuskeinojen vaikutusta tutkitaan Luonnonvarakeskuksen hanhipeltohankkeessa. Esimerkiksi laserien tiedetään olevan tehokkaampia kuin muiden passiivisten pelotteiden. Myös droneja testataan. Lisäksi selvitetään ihmisvoimin tehtävää karkotusta ja koirien käyttöä. Myös ampumisen vaikutusta tutkitaan, koska siitä tarvitaan tietoa poikkeuslupien tueksi.”

Suomi ajaa valkoposkihanhen siirtämistä lintudirektiivin toiseen liitteeseen eli metsästettäväksi lajiksi. Seuraavat kahdenväliset neuvottelut EU:n komissiossa ovat huhtikuussa. Mikkosen mukaan mahdollinen muutos vie kuitenkin aikaa.

Tanskassa, Virossa ja Ruotsissa valkoposkihanhi on luokiteltu riistalajiksi. Suomessa lintu on luonnonsuojelulaissa, minkä takia karkotukseen tarvitaan poikkeuslupia.

Kansalaisaloite vaatii lajin siirtämistä metsästyslakiin. Mikkosen mukaan siirto vaatisi, että maa- ja metsätalousministeriö (MMM) avaisi metsästyslain.

Myös hanhipellot kuuluvat Mikkosen mukaan MMM:n tontille. Silti YM rahoittaa Luonnonvarakeskuksen hanhipeltotutkimusta Pohjois-Karjalassa.

Selvitystä poikkeuslupahakemusten käsittelyn hajauttamiseksi useammalle ely-keskukselle ei ole vielä aloitettu, koska resursseja tarvitaan nyt akuutin ongelman ratkaisuun.

Rauhoitettujen lajien korvausjärjestelmää aiotaan muuttaa siten, että satovahinkojen korvaamisen lisäksi korvattaisiin vahinkoalueiden täydennys- ja uudelleenviljelystä aiheutuvat materiaali- ja työkustannukset. Lisäksi luodaan työkaluja hanhivahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää valkoposkihanhitilannetta erittäin huolestuttavana. Hänen mielestään maa- ja metsätalous- sekä ympäristöministeriö päättivät yksimielisesti valkoposkihanhityöryhmän raportin perusteella, että hallinnon tuli toimia lupien myöntämisessä rivakasti.

"Hallinto ei voi toimia näin vaan se mikä luvattiin, täytyy pitää. Luvat on saatava ennen hanhia."

Lepän mukaan ongelmat ovat Varsinais-Suomen ely-keskuksessa.

"Käsien levittely on nyt lopetettava, nykyinen tilanne ei osoita hyvää hallintoa. Koska valkoposkihanhet mainitaan EU:n lintudirektiivin liitteessä yksi, se asettaa lajin selvästi ympäristöministeriön hallinnan alle. Valkoposkihanhityöryhmässä myös tämä linjattiin viljelijöiden korvausten varmistamiseksi."

Tällä hetkellä huomio on Lepän mukaan kiinnitettävä nimenomaan tehokkaiden karkotuskeinojen saamiseksi käyttöön. Tämä tarkoittaa ampumista.

"Ongelman ratkaisemiseksi suunnitellaan myös lintupeltoja, mutta hanhet eivät siirry niille, jos niitä ei pystytä ampumalla karkottamaan viljelykäytössä olevilta pelloilta."

Myös lintudirektiivin muuttaminen on pitkä tie.

"Ymmärrän oikein viljelijöiden harmituksen ja vaadin hallinnolta ja ympäristöministeriöltä toimia asian ratkaisemiseksi. Myös keskustan eduskuntaryhmällä on asiasta yksimielinen näkemys: hanhien karkotusluvat ampumalla on hoidettava. Elinkeinoaan pitää voida suojella."

Viime syksynä valkoposkia ammuttiin yhteensä 564 kappaletta, vaikka poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 10 705 kappaletta. Osa poikkeuslupapäätöksistä toimitettiin syksyllä vasta siinä vaiheessa, kun syysmuuton päämuutto oli jo edennyt pitkälle.

Lisäksi siitä kului monilla vielä viikko, ennen kuin pakolliset lintuihin kiinnitettävät merkit saapuivat.

Lue lisää:

Valkoposkihanhien häirintää rajoitettiin – suuri hakemusmäärä pakotti aluerajauksiin, jotta linnuilla on myös häiriöttömiä levähdysalueita

Valkoposkihanhien karkottamiskeinot tutkittiin – millään ei ollut selvää vaikutusta lintuihin

Valkoposkilupien käsittely kestää tänä keväänä tavallista pitempään – vielä ei ole tehty yhtään päätöstä, vaikka ensimmäiset hakemukset on jätetty joulukuussa

Ministeriöiden erimielisyys valkoposkihanhiasian hoitamisessa kiinnitti kansanedustajien huomion – "Viljelijöiden kannalta tilanne on tuskastuttava"

• Vuodesta 1980 lähtien valkoposkihanhien määrä on kasvanut 30-kertaiseksi. Suomen kautta muuttava populaatio pesii Venäjän tundralla ja talvehtii pääosin Alankomaissa ja Saksassa.
• 2000-luvulla muutonaikainen levähdysilmiö muuttui säännölliseksi. Vahinkojen kasvu on seurausta sekä lintukantojen vahvistumisesta että lintujen muuttoreittien ja muuttokäyttäytymisen muutoksista.
• Syksyllä 2019 Luonnonvarakeskus aloitti valkoposkihanhien laidunnuksen systemaattisen seurannan. Lisäksi selvitettiin karkotustoimien tehoa.
• Viime keväänä hanhien aiheuttamien vahinkojen korvaussumma nousi Suomessa noin 2,7 miljoonaan euroon. Esimerkiksi vuonna 2018 summa oli 1,1 miljoonaa euroa, josta noin miljoonan euron osuus maksettiin Pohjois-Karjalaan.
• 12.6.2020 maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja ympäristö ja -ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) asettivat ministeriöiden yhteisen valkoposkihanhityöryhmän. Työryhmän raportti valmistui syyskuussa.
• Loppuvuodesta 2020 oli tarkoitus valmistua hallituksen esitys laiksi rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Ympäristöministeriö valmistelee uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä.
• Syksyllä hanhien ampumiseen saatiin poikkeuslupia, mutta esimerkiksi tohmajärveläinen viljelijä Otto Saikkonen sai luvat vasta hanhien muuton jälkeen ja ammuttuihin hanhiin kiinnitettävät pakolliset merkit viikko poikkeuslupien saapumisen jälkeen.
• Tänä keväänä muuttoparvien laajuudeksi arvioidaan 1,5 miljoonaa lintua. Vaikka hakemuksia jätettiin jo joulukuussa, yhtään poikkeuslupapäätöstä ei oltu tehty vielä 19.3. mennessä yhtään. On epävarmaa, saadaanko luvat käyttöön ennen toukokuun päämuuttoparvia.
• Viime vuonna valkoposkihanhia torjuttiin MTK:n mukaan ampuen Alankomaissa 35 000, Tanskassa 16 000 ja Ruotsissa 7 000 yksilöä. Kanta on elinvoimainen.