Asiantuntijat: Niinistön puheessa kuuluivat kokemus, kielikuvat ja toivo – ”Raskaimmatkin pilvet haihtuvat, kyllä tämä tästä selkiintyy”
Kyseessä ei ollut niin vahvasti jäähyväispuhe kuin olisi voinut odottaa, tutkija Iro Särkkä analysoi.
Presidentti Sauli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe oli erittäin huolellisesti valmisteltu ja kieleltään taitavasti muotoiltu, arvioi Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus.Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus arvioi, että presidentti Sauli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe oli erittäin huolellisesti valmisteltu ja kieleltään taitavasti muotoiltu.
”Kieli oli hyvin hiottua, kuvailevia verbejä ja kuvailevia sanoja ja kielikuvia. Vaikka siellä todettiin semmoisia asioita, jotka jokainen tietää maailman tilanteesta esimerkiksi, niitä ei kuvattu mitenkään lattealla tavalla”, Isotalus sanoi STT:lle.
Isotaluksen mukaan Niinistön kahdentoista vuoden aikana keräämä kokemus kuului puheessa selvästi.
”Voisi sanoa, että hän on parantunut vuosi vuodelta näiden puheiden pitäjänä. Olin aikoinaan kommentoimassa myös hänen ensimmäistä uudenvuodenpuhettaan, josta hermostuneisuus näkyi. Ja tämähän oli hyvin rento ja varmanoloinen puhe.”
Vuosien saatossa Niinistön puheista on jäänyt pois alkuaikojen omintakeisia ilmauksia ja ehkä vähän hankalasti ymmärrettäviä kohtia, Isotalus totesi. Tämä puhe oli selkeästi muotoiltu puhuttavaksi, rakennettu lyhyistä lauseista.
Sisällöstä Isotalus piti merkillepantavana sitä, että se pyrki rakentamaan toivoa, näkymää paremmista ajoista. Viesti tuli kehärakenteena sekä puheen alussa että lopussa.
”Rauha nousi siellä myös monessa kohtaa tärkeäksi teemaksi, että pitää katsoa pidemmälle eteenpäin kuin vain tähän tämän hetken sotaan”, Isotalus huomautti.
”Se, että kyseessä oli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe presidenttinä, kuului Särkän mukaan puheessa varsin vähän.” Iro Särkkä
Presidentti Niinistön viimeisestä uudenvuodenpuheesta jäi mieleen toiveikkuus maailman sotien ja kriisien keskellä, arvioi myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä STT:lle.
Niinistö muun muassa totesi, että viime aikoina synkät uutiset ja ennusteet ovat vallanneet tilaa, jolloin ehkä heikot merkit paremmasta jäävät helposti huomaamatta.
”Kaikki varmaan toivoimme, että uusi vuosi alkaisi onnellisempien tähtien alla. Pidetään kuitenkin mielessä, että raskaimmatkin pilvet haihtuvat – kyllä tämä tästä selkiintyy”, Niinistö totesi.
Se, että kyseessä oli Niinistön viimeinen uudenvuodenpuhe presidenttinä, kuului Särkän mukaan puheessa varsin vähän.
”Kyseessä ei ollut niin vahvasti jäähyväispuhe kuin olisi voinut odottaa”, hän sanoo.
Puhe oli enemmänkin kiinni tässä ajassa ja tulevaisuuteen katsova, ei Niinistön perintöä yhteen nivova.
”Hän puhui päättäväisesti ja rauhoittavasti, ikään kuin jatkaisi presidenttinä. Ainoastaan viimeisessä osuudessa hän kiitti menneistä vuosista ja siitä, että on saanut toimia Suomen asialla”, Särkkä sanoo.
”Niinistö puhui myös suomalaisten osaamisesta ja siitä, että asiasta on syytä olla ylpeä ja pitää siitä huolta.” Iro Särkkä
Särkän mukaan Niinistö lähestyi turvallisuuspoliittista tilannetta globaalista näkökulmasta. Hän nosti esille muun muassa ilmastonmuutoksen ja maailman jakautumisen.
Niinistö käsitteli myös sitä, miten Suomi asemoi itsensä uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
”Perusviesti oli se, että vaikka Suomi on liittynyt Naton jäseneksi, Suomen ulkopoliittinen linja jatkuu ja rakentuu kestävästi niille arvoille ja valinnoille, joita olemme aiemmin tehneet”, Särkkä sanoo.
Tämä näkyi siinä, kuinka Niinistö painotti EU:ta ja Pohjoismaita Suomen keskeisinä viiteryhminä.
Samalla Niinistö nosti esille, että eurooppalaiset kantaisivat vahvemmin vastuun puolustuksensa kehittämisestä. Tästä Niinistö on puhunut aiemminkin.
”Hän puhui tosiasioiden tunnistamisesta ja vastuullisuudesta. Ei riitä, että tehdään lupauksia, vaan ne ovat teot, jotka ratkaisevat suunnan.”
Niinistö puhui myös suomalaisten osaamisesta ja siitä, että asiasta on syytä olla ylpeä ja pitää siitä huolta, Särkkä sanoo.
Presidentti myös totesi, että Suomen malli saa nyt kovasti huomiota ja että "suomalaistuminen" saattaa olla monille kokonaisturvallisuuden osalta hyvä tavoite.
”Hän nosti esille, että muut maat katsovat Suomen suuntaan ja että mitä ne voivat oppia suomalaisista valinnoista ja Suomen turvallisuusajattelusta”, Särkkä sanoo.
Mitään varsinaisesti yllättävää puheessa ei Särkän mukaan ollut. Hän kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, mitä Niinistön puheesta puuttui.
Ensimmäinen on se, että vaikka Niinistö lähti liikkeelle globaalista perspektiivistä, hän ei puhunut Suomen globaaleista kumppaneista ja niiden merkityksestä, vaan liitti Suomen voimakkaasti nykyiseen viiteryhmäänsä.
”Hän ei puhunut siitä, millaiseksi Nato-maaksi Suomen tulisi kehittyä. Luulen, että se oli tietoinen ratkaisu, sillä Niinistö oli mukana Nato-prosessissa ja saattoi sen loppuun.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
