Kansalliseen vieraslajiluetteloon tulossa uusia lajeja – pesukarhusta ei ole onneksi tehty vielä havaintoa

Kuvan pesukarhu on yksi viidestä Korkeasaaren eläintarhassa asuvasta pesukarhusta. Kuva: Korkeasaaren arkisto/Mari Lehmonen

Euroopan unionissa on harkinnassa järjestyksessä jo toinen EU:n haitallisten vieraslajien listan täydennys.

Todennäköisesti uusista lajeista ei päätetä vielä tänä vuonna, kertoo vieraslajiasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.

Kansallisen vieraslajien luettelon täydentäminen on käynnissä. Siihen liittyvä ehdotus lähtee pian lausuntokierrokselle.

Niemivuo-Lahden mukaan tavoitteena on lisätä kansalliseen luetteloon uusia lajeja, varsinkin kasvilajeja.

Suomalaiset ovat ottaneet vieraslajeista ilmoittamisen omakseen. Vieraslajiportaalin vieraslajit.fi kautta järjestelmään tulee vuosittain runsaasti ilmoituksia.

Ilmoitusten määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Luonnollisesti kesäaikaan tehdään paljon ilmoituksia kasveista, sanoo Niemivuo-Lahti.

Esimerkiksi jättipalsamista tehtiin viime vuonna yhteensä yli 630 ilmoitusta, jättiputkiryhmästä yli 540 ilmoitusta ja vieraista nisäkäslajeista ilmoitettiin toukokuun 2017 jälkeen noin 50 kertaa.

Vihjeitä jonkin vieraslajin laittomasta tuonnista tai tuonnin suunnittelusta ei voi lähettää. Nykyiseen järjestelmään on lisättävä ilmoittajan tiedot sekä tarkka lajin havaintopaikka tarkistusta varten.

Esimerkiksi pesukarhu on ulkonäöltään soma vieraslaji, jota on Euroopassa pidetty lemmikkinä.

Korkeasaaren eläintarhassa elävät tiettävästi Suomen ainoat pesukarhut. Viidestä uroksesta yksi päätyi eläintarhaan viime vuonna. Se oli tuotu Suomeen Virosta lemmikiksi laittomasti.

"Pesukarhu ei ole sovelias lemmikki", painottaa Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti.

Neljä muuta Korkeasaaren pesukarhua on peräisin Hollannista. Ne ovat olleet lemmikkeinä mutta hylätty sen jälkeen, kun ne ovat muuttuneet riesaksi.

Laji on kaikkiruokainen. Pesukarhut syövät kasvi- ja eläinravintoa sekä jätteitä. Ne viihtyvät mielellään vesistöjen äärellä sekä uivat ja kiipeilevät taitavasti.

Esimerkiksi kanalassa, hedelmätarhoilla ja lintukosteikoilla laji saa aikaan massiivista tuhoa.

Trontti kertoo, että ilmastonmuutoksen ansiosta pesukarhu pärjäisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin Suomessa. Kylminä ja lumisina talvina ravinto rajoittaa selviämistä tällä hetkellä.

"Tärkein keino estää pesukarhujen pääsy Suomeen on estää niiden maahantuonti."

Koska laji on EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa, sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Luetteloon pesukarhu on päätynyt vuoden 2016 elokuussa. Siitä lähtien lajin tuonti Suomeen on ollut kielletty.

"Jos jollain on ollut luetteloon kuuluva laji lemmikkinä jo ennen lajin lisäystä vieraslajien luetteloon, EU:n vieraslajiasetuksen mukaisesti hän saa pitää eläimen itsellään sen luonnolliseen kuolemaan saakka", selventää Niemivuo-Lahti.

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus pesukarhun nimeksi on supi. Nimi ei kuitenkaan ole vakiintunut käyttöön.