Kaukokaipuu polttelee geeneissä

Niin kutsuttu matkageeni on yleinen väestöissä, joiden esivanhemmat vaelsivat pitkien matkojen päähän lähdettyään Afrikasta. Kuva: Saara Olkkonen

Miksi esi-isämme vaelsivat kauas syntysijoiltaan? Ja miksi osa meistä edelleen haikailee jatkuvasti tien päälle?

Yksi syy on nyt löytynyt ihmisen perimästä: dopamiinireseptoreihin vaikuttava geeni DRD4 on yleinen väestöissä, joiden esivanhemmat vaelsivat pitkien matkojen päähän lähdettyään Afrikasta kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

Matkanjärjestäjäyritys Tjäreborg selvitti niin kutsutun matkageenin (eng. wanderlust gene) vaikutuksia käyttäytymistieteilijä Markus Jokelalta Helsingin yliopistosta.

"DRD4-geeni on yhdistetty uutuuden etsintään", Jokela vahvistaa.

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että mikään yksittäinen geeni ei määrää millainen ihmisestä tulee tai miten hän tulee käyttäytymään. Aiemman Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan DRD4-geenin tuoma elämyshakuisuus on ihmisellä perinnöllistä, mutta kotiolot ja kasvatus ratkaisevat, tuleeko tästä luonteenpiirteestä hallitseva.

"Olemme tehneet muuttoliikkeeseen liittyvää tutkimusta, jossa vastaavasti nousee esiin ihmisten avoimuus uusille kokemuksille, vaihtelunhalu ja taipumus kiinnostua tuntemattomista asioista. Nämä piirteet ovat yhteydessä uutuuden etsintään ja ennustavat todennäköisyyttä, että ihmiset muuttavat maan sisäisesti tai maasta toiseen", toteaa Jokela.

Esimerkiksi alkuperäisväestöjä koskevissa aineistoissa näkyy geenin yleisyys ja väestöryhmän etäisyys ihmisen alkukodista Afrikassa.

"Syitä tähän voi olla kaksi: joko geeni on antanut sitä kantavalle väelle pienen sysäyksen lähteä vähän pidemmälle ja ottamaan enemmän riskejä uusien elinympäristöjen etsimisessä tai sitten tämän geenin kantajat ovat jääneet uusissa oloissa paremmin henkiin", tutkija Jokela pohtii.

Tjäreborg kuuluu Pohjoismaiden suurimpaan matkanjärjestäjäkonserniin, Thomas Cook Northern Europeen. Yrityksen liikevaihto Suomessa on 138 miljoonaa euroa.