Luonnonvarakeskuksen Mari Walls puolustaa gm-tekniikkaa maataloudessa
Luonnonvarakeskuksen uusi pääjohtaja Mari Walls pitää geenitekniikan hyödyntämistä mahdollisuutena suomalaiselle maataloudelle.
”On tärkeää, että luonnonvarakeskuksella on genomiikan osaamista ja kytkeydymme parhaisiin bioteknologian ryhmiin ja tutkimushankkeisiin.”
EU:ssa on vastikään hyväksytty uudet säännöt, joiden mukaan jäsenvaltiot saavat halutessaan kieltää muuntogeenisten lajikkeiden viljelyn alueellaan. Walls ei halua ottaa asiaan kantaa, mutta pitää geenimuuntelua koskevaa kansalaiskeskustelua haastavana.
”On paljon pelkoja ja ennakkokäsityksiä asioista, joista ei ole riittävästi tietoa tällä hetkellä.”
Wallsin mielestä geenimuuntelu ei eroa paljon perinteisestä kasvinjalostuksesta.
”Biologina en näe näitä menetelmiä valtavana uhkana. Keskeistä on, millä periaatteilla geenitekniikkaa hyödynnetään.”
Luonnonvarakeskus aloitti toimintansa vuoden alussa.
Saman katon alle pantiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Rktl sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastotehtävät.
”Biotaloudessa perinteiset sektorirajat katoavat. Kyse on siitä, miten kytketään yhteen energia, ruuantuotanto, arvojakeet ja mahdollisuudet työskennellä alueilla”, Walls sanoo.
Hän haluaa pienet ja keskisuuret yritykset mukaan biotalouden kehitykseen.
”Jos pk-sektori pystyy laajasti hyödyntämään uusia innovaatioita ja tuotteita, kansainvälistyminen voi lähteä vahvaan kasvuun.”
Biotaloudessa ympäristö ja elinkeinoelämä eivät Wallsin mukaan ole ristiriidassa keskenään.
”Vastakkainasettelun aika on lopullisesti ohi. Biotaloudessa elinkeinotoiminnan on oltava kestävää ympäristöllisesti ja sosiaalisesti. Se on koko homman juju ja yritysten vientivaltti.”
Luonnonvarakeskus aloitti toimintansa kovien säästöpaineiden alla. Luonnonvarakeskukseen yhdistyvien laitosten budjettia leikataan yhteensä noin 25 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Osa budjettirahoituksen pienenemisestä on tarkoitus paikata ulkopuolista rahoitusta lisäämällä.
”Ulkopuolista rahoitusta tulee, kun tutkimus on riittävän korkealaatuista ja yritysten kannalta kiinnostavaa”, Walls uskoo.
Valtion säästötoimet tarkoittavat henkilöstön ja toimipaikkojen vähentämistä. Nykyisistä 38 toimipaikasta suuri osa lakkautetaan lähivuosina.
”Seinien ylläpito on hyvin kallista. Tärkeintä ei voi olla se, että on kymmeniä pieniä toimipaikkoja ympäri maata.”
Päätökset lakkautettavista toimipaikoista tehdään alkaneen vuoden aikana. Tutkimuslaitoksen tuleva rakenne käsittää neljä yliopistokeskusten yhteyteen sijoitettua päätoimipaikkaa ja noin kymmenen strategista toimipaikkaa eri puolilla maata.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
