Sote lupaa tasavertaiset palvelut kansalaisille
Sosiaali- ja terveysalan palveluiden järjestämisvastuu siirtyy tulevaisuudessa viidelle sote-alueelle, jotka muodostetaan Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden ympärille.
Jokaiseen sote-alueeseen kuuluu noin 60 kuntaa, jotka tuottavat palvelut. Käytännössä palvelut hoitaa 20–25 kuntayhtymää. Vielä ei ole määritelty tuottamisvastuussa olevia kuntia tai kuntayhtymiä.
Tuottamisvastuusta päättää sote-alue, kun se katsoo, että kunnalla tai kuntayhtymällä on siihen riittävät resurssit.
Järjestämispäätös tehdään joka neljäs vuosi.
Parlamentaarisen ohjaustyöryhmän puheenjohtajan, peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) mukaan nyt ei piirretty karttoja eikä laskettu väestömääriä.
”Tämä historiallinen ratkaisu saatiin aikaan laajalla yhteistyöllä. Uudistuksessa erotettiin järjestämis- ja tuottamisvastuu”, Huovinen kertoi.
Huovisen mukaan pykälien keskeisistä asioista on päästy sopuun, mutta työtä riittää yksityiskohtien viilaamisessa.
”Lain keskeinen tavoite on turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa nykyistä mallia halvemmalla.”
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) oli erityisen tyytyväinen lähipalveluiden säilymiseen.
”Palveluiden saatavuus on erityisen tärkeää. Uudistuksessa on huomioitu, että Helsingin ja Lapin olot ovat erilaiset. Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta lain eteneminen ei ole kiinni”, Rehula vakuutti.
Uudistukseen on kirjattu tiukat kriteerit, milloin palveluja voidaan keskittää. Erityisosaamista tai kalliita laitteita vaativat palvelut voidaan keskittää, muutoin ne täytyy tarjota lähellä kuntalaista.
”Lähipalvelu ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat aivan lähietäisyydellä. Voidaan käyttää myös liikkuvia palveluja tai nettiä”, korosti sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Pekka Järvinen.
Lähipalveluiden lisäksi lakiluonnos ottaa kantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin, mitä Erkki Virtanen (vas.) piti tärkeänä.
Virtanen oli tyytyväinen, että julkisen sektorin rooli palvelujen tuottajana säilyy vahvana.
Tuore sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) oli tyytyväinen, että monituottajamalli voi edelleen jatkua ja yksityisiä palveluja voidaan myös käyttää.
Työryhmän aikataulu venyi osittain yksityistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Huovisen mukaan juuri hankintalakiin perehtyminen vei oletettua enemmän aikaa.
”EU:n uusi hankintadirektiivi ja vuonna 2016 astuva hankintalaki teettivät erityisesti virkamiehillä töitä. Halusimme selvittää perusteellisesti, mitä ne merkitsevät sote-palveluiden tuottamisessa”, Pekka Järvinen sanoi.
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) oli tyytyväinen, että painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon. Terveyden hoitaminen on halvempaa ja helpompaa kuin sairauden.
Ulla-Maija Wideroosin (r.) mukaan kyseessä on niin iso remontti, että se vaatii kuntien luottamushenkilöiltä aivan uudenlaista ajattelutapaa.
Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukasluvun mukaan. Lisäksi huomioidaan ikärakenne ja sairastavuus.
Lakiluonnos lähtee kuntiin lausunnolle. Hallituksen esitys saadaan eduskuntaan syksyn aikana.
Sote-alueet aloittavat toimintansa vuoden 2017 alussa.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
