Pellervo-Seura ehdottaa: Osuustoiminta mukaan sote-ratkaisuun

Pellervo-Seura haluaa osuustoiminnan mukaan sote-ratkaisuun. Kuva: Lari Lievonen

Pellervo-Seuran toimitusjohtaja ja Osuustoiminta-lehden päätoimittaja Sami Karhu perää osuustoimintaa sosiaali- ja terveyspalveluihin.

"Hallituksen kesäkuisissa luonnoksissa maakuntalaiksi ja laiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi avataan toimintavapaus osuuskuntamallin käyttöön niin yksityisten palveluntuottajien kuin yhtiöitettyjen julkisten palveluiden kohdalla. Pallo siirtyy osuustoiminnalle, sillä mikään juridinen seikka ei näyttäisi estävän osuuskuntien ja keskinäisten yritysten toimintaa", Karhu toteaa Osuustoiminta-lehden pääkirjoituksessa.

Karhun mukaan maakunnan palvelulaitoksen uudet yhtiöt voidaan organisoida osuuskuntamuotoon, jossa toteutuu jäsenasiakkaiden osallisuus ja osallistuminen yhtä aikaa julkisen omistuksen vakauden kanssa. Kyseessä on Karhun mukaan uudenlainen julkisen omistuksen ja kansalaisten osallisuuden liitto.

"Tämä avaa uusia näkymiä koko uudistukseen ja on hyvin valmisteltuna, pilotoituna ja riskit hallittuna realistinen. Mikä maakunta lähtee pioneeriksi?", Karhu kysyy.

Professori Juhani Laurinkari muistuttaa Osuustoiminta-lehden kirjoituksessaan, että toisin kuin osakeyhtiömuotoinen yrittäminen, osuustoiminta on lähtökohdiltaan demokraattista.

"Henkilö ja ääni -periaate ratkaisee ja osuuskunnan jäsenet voivat myös sote-maailmassa vaikuttaa yhtiöiden toimintaan paremmin kuin osakeyhtiöiden maailmassa. Etenkin, kun näyttää siltä, että palvelumarkkinoillakin suuret, ehkä kansainvälisetkin yhtiöt ovat vahvoilla palvelujen tuottajia valittaessa", hän kirjoittaa.

Toinen osuustoiminnan vahvuus on Laurinkarin mukaan sote-uudistuksen heikkouksien paikkaaminen.

"Sote-uudistuksessa niin kuin muissakin hyvinvointivaltion reformeissa on sosiaalihuollon alue jäänyt sosiaali- ja terveydenhuollon ja maksukykyisille kansalaisille suunnattujen palvelujen varjoon", hän toteaa.

Laurinkari muistuttaa, että osuustoiminta on viime vuosina tarjonnut vaihtoehtoja hyvinvointivaltiolle sosiaalihuollon tehtävien hoitamisessa kansalaislähtöisesti.

"Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömille ja muille heikossa asemassa oleville ja vähän kulutuskykyä omaaville ryhmille suunnattua toimintaa, usein osuuskuntien yhteistoiminnan kautta. Tähän alueeseen olisi tarpeen enenevästi vastata, sillä osakeyhtiöitä eivät kulutuskyvyttömät kiinnosta, eikä valtiolla ole enää riittävästi voimaa heistä huolehtia, Laurinkari huomauttaa.