Lait muuttuvat hitaasti, asenteet hitaammin

KOLUMNI: LAURA IHALAINEN

Toissa viikolla kävi ilmi, että metsäyhtiön

edustaja kieltäytyi ottamasta teekkarin

työhakemusta vastaan vedoten siihen, että hakija on nainen. Tapaus herätti runsaasti muistoja metsänhoitajakollegoissa.

Opintojen alkutaipaleella kävimme tutustumassa metsäfirmoihin. Ensimmäinen

tilaisuus avattiin muistuttamalla, että

”tytöt, sinne metsään on sitten turha tulla minihameessa säntäilemään”. On kehotettu vaihtamaan alaa ja pyydetty kammarin puolelle. Jokainen kerta oli turhauttava, märkä rätti päin naamaa, mutta ei kukaan onneksi sen vuoksi heittänyt kirvestä

kaivoon.

Tapauksilla on vissi ero, vaikka ne perustuvat samaan sukupuolisen vallan väärinkäyttöön. Teekkarilla nousi uratie (hetkellisesti) pystyyn, me silloiset metsäylioppilaat jatkoimme opintojamme vähättelystä huolimatta. Syrjintä on laitonta, vähättely ala-arvoista käytöstä. Ensimmäinen tekee teekkarista työttömän, toinen vain puhujasta naurettavan.

Feministiset liikkeet syntyivät aikoinaan todelliseen tarpeeseen. Liikkeitä oli niin lauhkeita kuin vihaisiakin, mutta tavoite oli yhteinen: samat oikeudet kaikille. Koulutus, äänioikeus sekä oikeus päättää avioliitosta,

lapsiluvusta, rahan tienaamisesta ja sen käytöstä. Sanalla sanoen ihmisoikeudet.

Sitä tietä on kuljettu pitkälle. Suuressa osassa maailmaa ihmisoikeuksista saati

yhtäläisistä oikeuksista ei voi edes uneksia. Vaikka meilläkin tunnetusti naisen eurosta

puuttuu palanen, naisilla ja miehillä on

samat mahdollisuudet kouluttautua unelmiensa ammattiin – tai olla kouluttautumatta yhtään mihinkään.

Miksi se ei riitä? Useampi liike on ryhtynyt

aktiivisesti vastustamaan feminismiä miesasian nimissä. Miksi pitää olla kiinnostunut naisten vajaasta palkkapussista, kun yhä useampi mies syrjäytyy, joutuu tappeluun tai joutuu ennen aikojaan työkyvyttömyyseläkkeelle, niissä pohditaan. Kysyjä sotkeutuu samaan lankaan kuin syrjinnän ja

vähättelyn niputtaja.

Yhtäläiset oikeudet eivät toteudu, jos toinen saa toista pienempää palkkaa

samasta työstä sukupuolen perusteella. Syöksykierteeseen sen sijaan voi joutua

aivan muista syistä. Työttömyys ei yleensä johdu sukupuolisesta syrjinnästä, vaikka taantuma kurittaisikin miesvaltaisia teollisuusyrityksiä. Sairaudet eivät pääsääntöisesti valikoi joukosta miehiä. Toki sivuraiteelle voi joutua mies, joka on hävinnyt huoltajuuskiistan ja menettänyt lapsensa. Tilastojen mukaan yksinhuoltajuus määrätään lähes aina äidille. Epätasa-arvoa sekin.

Tasa-arvo lisää kaikkien hyvää. Siinä ei ole vastapuolia. Palkkaeroja voidaan hyvin tasoittaa samalla, kun ryhdistetään huoltajuuskiistojen tasavertaisuutta. Kotihoidon tuen jakaminen puolisoiden kesken voi kulkea käsi kädessä asevelvollisuuden tasa-

arvoistamisen kanssa.

Lakien muuttaminen vaatii monta käsittelyä, lausuntokierrosta ja äänestystä. Ne muuttuvat silti nopeammin kuin asenteet. Teekkarin puhelimessa torpannut rekrytoija

tuskin tekee samaa virhettä toistamiseen, mutta ei nainen hänen seulaansa haastattelussa silti läpäise. Minihamemieskään tuskin on oivaltanut, että jos joku ei osaa pukeutua tai lukea karttaa, vika on korvien välissä, ei jalkojen.

Jos joku

ei osaa

pukeutua tai lukea karttaa, vika on

korvien

välissä,

ei jalkojen.

laura.ihalainen@mt1.fi

Avaa artikkelin PDF