Fennovoima-hankkeelle annettava työrauha
Hanhikivi 1 tuo kaikella tapaa uutta energiaa juuri niihin osiin maata, joissa sitä nyt eniten kaivataan, Inkeri Kerola kirjoittaa. fennovoima Kuva: Viestilehtien arkistoFennovoiman Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan tulevaisuudesta on käyty viime aikoina näkyvää keskustelua julkisuudessa. Eniten tässä keskustelussa ovat olleet esillä Fennovoiman omistavan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkuusjärjestelyt.
Aprikoinnin kohteena ovat olleet myös enemmän tai vähemmän luotettaviin laskelmiin perustuvat arviot sähkön kulutuksen kehityksestä ja ydinvoimalan rakentamisen kustannuksista.
Keskustelu ja erilaisten näkemysten esittäminen ei ole pahasta. Kannatan avointa mielipiteenvaihtoa ja suhtaudun myönteisesti esimerkiksi Pyhäjoen asukkaiden ajoittain varsin kärkeväänkin keskusteluun Hanhikivi 1 -hankkeesta.
Tässä vaiheessa toivoisin kuitenkin, että sekä Fennovoimalle että sen omistajataholle annettaisiin työrauha.
Työrauhaa Voimaosakeyhtiö SF ja Fennovoima tarvitsevat hankkeen edistämiseen suunnitellulla tavalla. Omistajayhtiön osakeomistuksessa tapahtuneet muutokset eivät anna aihetta tuomita hanketta. E.ON ei ole ainoa potentiaalinen Voimaosakeyhtiö SF:n iso omistaja. Sen taloudellisen panoksen ja osaamisen voi hyvin korvata joku toinen yhtiö.
Kunnissa Pyhäjoen hankkeen omistuksesta käytävään keskusteluun on puolestaan syytä suhtautua normaalina kansanvaltaan kuuluvana keskusteluna. On kunnioitettava erilaisia näkemyksiä, ja niistä on kyettävä keskustelemaan rakentavasti.
Sähkön kulutuskehityksen osalta luotan eniten laskelmiin, joita esitettiin ydinvoimalalupia käsiteltäessä.
Perusteet, joilla lupa Pyhäjoen voimalalle myönnettiin, ovat yhä voimassa. Keskeisiä perusteita olivat toimijan kotimaisuus, omavaraisen energiansaannin varmistaminen ja hankkeen hyödyn jakaantuminen laajalle kautta maan.
Lähden siitä, että meidän nykyisten päättäjien on kannettava vastuuta myös tulevaisuudesta. Siksi toivon ministeri Vapaavuorelle rohkeutta tehdä viipymättä päätös jo linjatusta yhdestä yhteisestä jätteen loppusijoituspaikasta.
Kannatan voimakkaasti uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Kun otetaan huomioon lähivuosikymmeninä käytöstä poistuvat ydinvoimalat, on kuitenkin epärealistista kuvitella, että pystyisimme korvaamaan ne kokonaan uusiutuvalla energialla.
Lisäksi päästöillä on ratkaiseva osuus energiamuodon valinnalla. On mahdotonta kuvitella, että lisäisimme päästökuormitusta huomioiden erityisesti Saksan suunnitelmat siirtyä yhä enenevässä määrin kivihiilivoimaloihin ydinvoiman asemesta.
Ydinvoima päästöttömänä energianlähteenä on kannatettava vaihtoehto uusiutuvien energiantuotantomuotojen rinnalla.
Pyhäjoen voimalahanke on tärkeä hanke koko Suomen tulevaisuudelle. Siinä on mukana monipuolisesti kaupan ja palvelualojen yrityksiä, ja sen työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu kymmeniä tuhansia työvuosia.
Rakentamisvaiheen välillisten vaikutusten arvioidaan olevan lisäksi tuhansia työpaikkoja ja voimalan käytönaikainen työvoimatarve on huomattava. Lisäksi verotus on mielestäni tärkeä seikka. Ydinvoimaenergia ei ole verovaroin tuettua, joten kansalaisten taskuille ei ole tarvis mennä, kuten useissa muissa energiavaihtoehdoissa.
Luvan myöntäminen Hanhikivi 1:lle perustui tulevaisuuteen katsovaan ja pitkäjänteiseen energiapolitiikkaan, jonka tavoitteena on turvata hyvinvointimme myös tulevaisuudessa. Hanhikivi 1:n hyöty jää kotimaahan ja jakaantuu sekä alueellisesti että elinkeinoelämää ajatellen erittäin laajalle.
Pohjoissuomalaisena kansanedustajana kannan huolta sekä Suomesta, mutta erityisesti Pohjois-Suomesta. Suhteellisesti hankkeen vaikutukset ovat kaikkein suurimmat Pohjois-Suomessa.
Mielestäni Hanhikivi 1 tuo kaikella tapaa uutta energiaa juuri niihin osiin maata, joissa sitä nyt eniten kaivataan.
Inkeri Kerola
kansanedustaja (kesk.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
