Ihmisillä on enemmän tauteja kuin koskaan aiemmin, etenkin kaupungeissa

Ihminen elää mikrobien maailmassa: joka puolella ympärillämme ja sisällämme on bakteereita, viruksia ja muita pieneliöitä. Ne ovat meille vaarallisia, samantekeviä tai hyödyllisiä. Monet mikrobit voivat aiheuttaa vakavan taudin, toiset taas ovat välttämättömiä esimerkiksi ihmisen suoliston toiminnalle. Suurin osa mikrobeista vain on, sen enempää aiheuttamatta meille mitään.

Yksi ihmisen elämän kehityskuluista on tasapainottelu sen kanssa, että oma mikrobisto kehittyy monimuotoiseksi ja terveyttä tukevaksi samalla, kun elimistö välttää taudinaiheuttajia.

Kaupungit ovat läpi historiansa olleet likaisuuden pesiä. New Yorkissa kuoli 1800-luvun lopussa enemmän ihmisiä kuin syntyi. Odotettavissa oleva elinikä oli pari vuosikymmentä vähemmän kuin ympäröivällä maaseudulla. Syy kaupunkien vaarallisuudelle on yksinkertainen: kun enemmän ihmisiä on yhdessä, taudit leviävät paremmin.

Kaupunkiasuminen onkin altistanut ihmiset monille eri taudinaiheuttajille. Nykyään ihmisillä on enemmän tauteja kuin koskaan aiemmin. Onneksi tautimme ovat usein vaarattomia hengitystietauteja, kuten flunssia, mutta niitä on toistuvasti. Korona-aika on osoittanut saman: kaupungeissa kohtaamisia on vaikeampi välttää ja virukset leviävät ensimmäisinä juuri tiheimmin asutuilla alueilla.

Pandemia suuntaa katseen siihen, miten rakennetusta ympäristöstä voisi rakentaa turvallisemman. Työpaikkojen tiloja voidaan suunnitella siten, että virukset eivät leviä ihmisestä toiseen yhtä tehokkaasti. Ratkaisuina on esimerkiksi viruksia tappavia pintoja, automaattiovia ja tehokasta tuuletusta.

Mikrobien kokonaisvaltainen tappaminen on huono idea. Viimeisten vuosikymmenien kehitys on myös repäissyt meidät erilleen hyödyllisistä bakteereista. Kaupunkiasukkien bakteerilajisto on huomattavasti yksipuolisempi kuin maaseudulla asuvien. Sillä osoitetaan toistuvasti olevan yhä enemmän merkitystä myös terveydelle. Yksipuolisempi mikrobisto on yhteydessä autoimmuuniongelmiin, kuten allergioihin.

Kaupunkisuunnittelun seuraava askel onkin todellinen suunnan muutos. Suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon se, miten elinympäristön mikrobirunsaus säilytetään mahdollisimman hyvin, ja miten ihmiset saadaan altistumaan mikrobeille enemmän. Tarvitaan enemmän monimuotoista kaupunkiluontoa.

Onneksi mikrobivajausta on helppo korjata: kosketus monipuoliseen luontoon auttaa pitämään oman kehon mikrobistosta huolen. Yhä kattavampi todistusaineisto osoittaa, että etenkin lapsille ja nuorille on tärkeää saada monipuolista bakteerialtistusta.

Tuomas Aivelo on ekologi, evoluutiobiologi ja biologian opetuksen tutkija Helsingin yliopistossa.