Visio maaseudulle: "Suomesta vihreä, suuri ja kestävä elämyspuisto – ei mitään Disneylandia"

Saimi Hoyer, Tapani Ruokanen ja Kimi Uosukainen valoivat lauantaina MTK:n 100-vuotisjuhlassa uskoa maaseudun tulevaisuuteen. Kuva: Lari Lievonen

"Meidän pitäisi kunnioittaa puhtautta, hiljaisuutta ja myös pimeyttä, joka sekin on arvo", sanoi Savonlinnan Punkaharjulla matkailuyrittäjänä toimiva Saimi Hoyer lauantaina Helsingissä MTK:n 100-vuotisjuhlassa.

Hän oli yksi maaseudun tulevaisuutta pohtineen paneelin jäsenistä.

Ulkomailla mallivuosinaan pitkään asunut Hoyer tietää, että Punkaharjun Puruvedestä voi hörpätä suoraan vettä soudellessa, samaa ei voi tehdä New Yorkin tai muiden suurkaupunkien joista tai tekojärvistä.

"Minulla ei ollut ikävä Helsinkiin, vaan Itä-Savon metsiin."

Hoyer tekisikin pienien arjen elämyksien varaan rakentaen suomalaisesta maaseudusta suuren, vihreän huvipuiston. "Riittäisi kun taittelisi matkailijan kanssa vihdan tai istuisi kannonnokkaan."

"Luonto ja matkailu saattavat pelastaa Suomen", totesi myös rovaniemeläinen Tapani Ruokanen.

Ruokanen laski, että miljardit ihmiset ovat vasta löytämässä matkailun, kun kehittyvien maiden talous kasvaa.

Muun muassa Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja pitikin Hoyerin ideaa mainiona, kunhan maaseudun mahdollisuudet osataan kaupallistaa hienovaraisesti ja kestävästi – ilman että tehdään "Disneylandeja".

"Meidän on opittava elämään osana luontoa. Viljelijä on osannut sen aina", hän sanoi muistuttaen, että maatalous on kehittynyt noin 12 000 vuotta sitten ja Suomessakin on harjoitettu viljelyä ja karjanhoitoa noin 7 000 vuotta.

Nuorisoparlamentin puheenjohtaja Kimi Uosukainen Lahdesta totesi, että nuoria huolettaa ympäristön kestävyys mutta että toisaalta he uskovat vahvasti teknologian kehitykseen.

Maaseudulle se tietää renessanssia. Suomesta 95 prosenttia on maaseutua ja meillä on kyky käyttää sitä kestävästi, Uosukainen sanoi.

Suomen suurin voimavara on "me" - ihmiset, Uosukainen katsoi.

Kun nähdään vahvuuksia omalla kotitilalla tai muuten omassa elämässä ja otetaan ne käyttöön, sillä Suomea rakennetaan, hän tuumi.

Saimi Hoyer jatkoi toteamalla, että Suomessa yleinen "eihä myö mittää" -asenne kannattaisi kääntää myönteiseksi "kyllä myö tehhää" -meiningiksi. Syytä siihen totisesti on. Kaikissa maakunnista löytyy omaperäisyyttä ja osaamista.

"Ei haeta neuvoa Ruotsista tai oteta Savoon mallia Lapin onnistumisista matkailussa. Ei savolaisessa ravintolassa kannata myydä lappilaista poronkäristystä."

"Me ollaan vähän kainoja kaikessa. Markkinointiin vaan lisää potkua. Siinä valtiovalta voisi tulla avuksi", jatkoi Tapani Ruokanen.

Miten sitten myydä suomalaista maaseutua? Paneelin lopuksi juhlan juontajat Peter Nyman ja Maija Lehmusvirta pyysivät kolmikolta lyhyet hissipuheet aiheesta.

Hoyer haastoi kaikki hyödyntämään mustikan lisäksi toistakin luonnon superfoodia: "Sienistä 98 prosenttia jää metsiin. Otetaan niistä edes osa ruokapöytään."

Tule aitoon luontoon kokemaan elämä itse, Ruokanen tiivisti.

Kun katsotaan taaksepäin, maaseutu on peilikuva koko Suomen edistykselle. Meillä on loistava potentiaali siinä myös tulevaisuudessa. Pidetään siitä huolta, summasi Uosukainen ja keräsi paneelin raikuvimmat aplodit.

Paneeli on nähtävissä videotallenteelta. Se alkaa kohdassa 1.12.15.