Maahanmuutto ei juuri vaikuta kantaväestön asemaan työmarkkinoilla

PTT:n ekonomisti Antti Kekäläinen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Turvapaikanhakijat nousivat viime vuonna yhdeksi Suomen tärkeimmistä uutisaiheista. Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Antti Kekäläinen peräänkuuluttaa kolumnissaan (MT 11.1.) kattavaa keskustelua maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

"Lähes ainoana huolenaiheena on ollut julkisen talouden kantokyky", Kekäläinen kirjoittaa.

"Lyhyellä aikavälillä julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset ovat pääosassa – muista tosiasioista on vaiettu."

Suomesta löytyy kuitenkin jo runsaasti tutkimusta maahanmuutosta ja taloudesta.

"Vaikutuksia on tarkasteltu melko laajalti, ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutukset kantaväestön asemaan työmarkkinoilla ovat pieniä. Lisäksi OECD on esittänyt laskelmissaan, että maahanmuutto on tuonut julkiselle sektorille Suomessakin pientä etua. Keinoja, millä suurimpiin mahdollisiin positiivisiin talousvaikutuksiin päästään, olisi siis tarkasteltava kriittisesti."

Turvapaikanhakijoina tulleita maahanmuuttajia on tutkittu vähän. Kekäläisen mukaan Suomeen tällä hetkellä kohdistuvat turvapaikanhakijavirrat ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden taloudelliset vaikutukset jäävät mitä luultavimmin erittäin vähäisiksi.

"Näin todetaan esimerkiksi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa joulukuussa 2015 julkaistussa artikkelissa", Kekäläinen kertoo.

Toisaalta maahanmuuttoa olisi tärkeä tarkastella globaalisti, sillä muuttovirrat eivät ole tyrehtymässä.

"Uusia keskustelunavauksia maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin liittyen tarvitaan myös Suomessa vuonna 2016", Kekäläinen painottaa.

"Aloittaa voi vaikka tarkastelemalla sitä, miltä Suomen huoltosuhde näyttää nykyisellä väestönkasvulla 30 vuoden päästä. Työikäisen väestön kasvua tarvitaan, jotta huoltosuhde säilyisi kohtuullisena. Löytyisiköhän maahanmuutosta tähän ongelmaan ratkaisu?"