Saimaannorpan pesimistalvi alkanut viimevuotista paremmin

Pesää norpat ryhtyvät rakentamaan heti kun se on mahdollista. Lajin kannalta kriittinen synnytysaika ajoittuu helmi–maaliskuun vaihteeseen.

”Pesänteko alkaa hengitysavannon teolla. Pesä koverretaan altapäin jään päälle kinostuneeseen lumeen. Hyvänä lumitalvena yhdellä yksilöllä voi olla käytössä 2–6 pesää”, kertoo tutkija Mervi Kunnasranta Itä-Suomen yliopistosta.

Pesiä syntyy helposti useampikin, kun lumi on oikealla tavalla kerrostunut ja tiivistynyt vaihtelevan suojasään ja pakkasen ansiosta. Puuterilumeen asumusta ei saa.

Saimaa tulva-

korkeudessa

Viime talvena pesäkinokset muodostuivat norppaluodoille aivan viime hetkillä helmikuun puolivälissä. Metsähallituksen ylitarkastaja, suojelubiologi Tero Sipilä kertoo, että uhkaavasta tilanteesta selvittiin hienosti.

Norppakanta kasvoi onnistuneen pesinnän ansiosta lähes 20:llä ensimmäistä kertaa yli 300 yksilön.

”Kuutteja syntyi noin 60. Kevään laskennoissa paljastuu, kuinka tämä porukka on pärjännyt.”

Tälle talvelle Sipilä toivoo vielä lisää lunta ja myös kunnon lumimyräköitä.

Saimaan

vedenkorkeus

Huolenaiheena on nyt Saimaan vedenkorkeus, joka on pysynyt runsaan sadannan vuoksi poikkeuksellisen korkeana kesästä lähtien.

Saimaata juoksutettiin jo syksyllä mahdollisimman paljon, jotta vesi ei jäätyessään olisi liian korkealla. Sipilän mukaan nyt on vaarana, että vedenpinta alenee talven aikana yli 20 senttiä, mikä romahduttaisi rantajäät ja niillä olevat pesät.

”Tavoitteena on, etteivät rantajäät rikkoutuisi ennen maaliskuun 20. päivää. Tuolloin kuutit ovat jo tarpeeksi vanhoja selviytyäkseen.”

Vielä 1980-luvulla Saimaata säännösteltiin aina talvella. Pesäpoikaskuolleisuus saattoi olla tuolloin 30 prosentin luokkaa, kun se on normaalisti alle kymmenen prosenttia.