Ensiaputaitojen merkitys korostuu maaseudulla
MAANINKA (MT)
Kun etäisyydet ovat pitkiä ja avun saapuminen hätätilanteessa kestää, korostuvat omat ensiaputaidot. Toimintavalmiuden pitäisi olla hyvä, sanoo ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Leila Honkala.
”Ensiaputaidot pitäisi olla aina mukana, niitä ei kuulu sitoa ensiapulaukkuun.”
Honkala korostaa vaaranpaikkojen tunnistamisen ja ensiavun soveltamistaidon tärkeyttä. Siksi pohjoissavolaisen Kuntosavotta-hankkeen järjestämällä maatalousyrittäjien ensiapukurssilla opeteltiin asioita tyyppitapaturmia lavastamalla.
Pekka Rönköllä on verta vuotava haava kädessä ja nilkka on nyrjähtänyt. Hän makaa traktorin vieressä.
Onneksi tilanne on lavastettu ja kädestä pulppuaa vain tekoverta. Sekä harjoitustilanteessa että oikeassa elämässä Rönkkö soittaisi vastaavassa tilanteessa naapurilleen Seppo Suhoselle.
”Maatalousyrittäjän työssä on monia vaaran paikkoja. Käytössä on paljon koneita, töitä tehdään vaihtelevissa olosuhteissa ja useimmiten yksin”, luettelee Honkala.
Hän toivoo, että pelto- tai metsätöihin lähtijä muistaisi aina kertoa esimerkiksi puolisolle, mihin on menossa.
Honkala kehuu maatalousyrittäjiä tavallisia ensiapukurssilaisia rohkeiksi auttamaan. ”Kun työssään joutuu ratkomaan ongelmia ja olemaan luova, heijastuu se muuhunkin tekemiseen.”
Honkala kehottaa maatalousyrittäjiä olemaan jämäköitä sairauslomien suhteen, jos tapaturma sattuu. Muutama kurssilainen kertoo lomittajan saannin vaikeudesta.
”Hoidon jälkeen tarvitaan kuntoutusta. Valitettavasti vain lääkäreiltäkin tuppaa unohtumaan kuntoutuslähetteen kirjoittaminen.”
Maaninkalaiset Tapani ja Tarja Pylkkönen osallistuivat ensimmäistä kertaa ensiapukurssille.
Kurssille heidät innosti työterveyshuollon tilakäynti, jonka yhteydessä asia nousi esille.
Ensiaputaitoja täytyy pitää yllä. Honkala on kouluttanut 30 vuotta ensiapua. Hänen mukaansa koko ajan ollaan menty kohti yksinkertaisempia tekniikoita.
”Vaikka tekniikat muuttuvat, on hyvä pitää mielessä, että ihmisen elintoiminnot ovat pysyneet samoina.”
Mutta moni asia on myös muuttunut. Rönkkö muistelee vuosia sitten käymäänsä kurssia, missä neuvottiin laittamaan epileptikolle kapula suuhun kohtauksen ajaksi.
Kiristyssidettä ei enää käytetä, vaan sen sijaan opetellaan painesiteen tekeminen. Murtuneita raajoja ei tueta kepeillä, vaan vartaloon.
Uusinta uutta ensiaputaitokoulutuksessa tulee pian olemaan sähköisen rytminsiirron opettelu eli defibrillaattorin käyttö, kertoo Honkola.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
