Uutistausta Venäjä valmistautunut kauppasotaan jo kuukausia
Euroopan unioni ja Yhdysvallat yrittävät talouspakotteita kiristämällä saada Venäjän lopettamaan Ukrainan venäjämielisten separatistien tukemisen.
Turhaa työtä – niin osoittaa arvostetun saksalaisen Ifo-instituutin tutkimus. Pakotteilla ei ole kohdemaassa juuri lainkaan poliittista vaikutusta.
Müncheniläisen instituutin tutkijat ovat käyneet läpi taloudellisia sanktioita koskevan aineiston vuodesta 1914 lähtien.
Tutkimus erottaa täydellisten kauppasaartojen ja nyt Venäjää vastaan käytössä olevien valikoivien pakotteiden vaikutukset. Valikoivien pakotteiden tehon kannalta ratkaisevaa on pystyykö kohdemaa siirtämään kauppavaihdon tapahtuvaksi jonkin toisen kumppanin kanssa.
Tässä tutkijat viittaavat venäläisen energiayhtiö Gazpromin toukokuussa Kiinan kanssa solmimaan kaasun myyntisopimukseen. Venäjä alkoi jo hyvissä ajoin vähentää riippuvuuttaan Euroopan energiaviennistä.
Ratkaisevaa pakotteiden kohteelle on kuinka paljon sanktiot aiheuttavat poliittista haittaa maan omalle hallitukselle.
Varsinkaan autoritaarisesti hallituissa maissa sanktioiden taloudelliset vaikutukset eivät muutu poliittisiksi seurauksiksi.
Esimerkiksi Irakin presidentti Saddam Hussein onnistui propagandallaan kääntämään länsimaiden sanktiot oman maan opposition syyksi.
Venäjällä presidentti Vladimir Putinin kansansuosio on huippulukemissa. Lännen pakotteiden edessä taipuminen luultavasti vain heikentäisi sitä.
Ifo-instituutin ulkomaankaupan erikoistutkija Erdal Yalcin sanoo, että edes täysi kauppasaarto tai sellaisella uhkaaminen ei estä Venäjän hallitusta tukemasta Ukrainan separatisteja.
”Venäjän hallitus on valmis hyväksymään EU:n pakotteiden seuraukset”, Yalcin arvioi.
Venäjä vastasi lännen sanktioihin laajalla elintarvikkeiden tuontikiellolla. Suomessa ja muualla EU:ssa vastavetoa on kauhisteltu yllättävän kovana.
Venäjän kannalta vastavedossa ei ole mitään yllättävää. Moskovassa kauppasotaan on valmistauduttu jo kuukausia.
Brasilian maatalousministerin Neri Gellerin mukaan maatalouskaupan neuvotteluilmapiiri Venäjän kanssa muuttui jo toukokuussa. Silloin Venäjä poisti yli 60 brasilialaisen elintarvikeyrityksen vientirajoitukset. Brasilian yrityksille nämä uudet luvat tarjoavat naudan-, sian- ja hevosenlihan sekä siipikarjan ja rehun lisäaineiden rajoittamattoman viennin Venäjälle.
Heinäkuussa Venäjä laajensi vapaan tuonnin koskemaan kaikkiaan yli 80:tä yritystä sallimalla myös maitotuotteiden ja vihannesten tuonnin.
Elokuun 7. päivänä Venäjä julkisti EU:n ja eräiden länsimaiden elintarvikkeiden tuontikiellot.
Brasilian maatalousministeri ylisti uutta kumppanuutta Venäjän kanssa ja kehui maansa lihanviennin Venäjälle kaksinkertaistuneen maaliskuun jälkeen.
Brasilian kananlihantuottajien liiton mukaan heillä on valmius lähettää saman tien Venäjän vientiin 150 000 tonnia kananlihaa.
Brasilia arvioi lihanviennin Venäjälle lisääntyvän 300 miljoonalla dollarilla.
Maailman suurin maataloustuottaja Kiina on nähnyt myös hetkensä koittaneen. Tilaukset Venäjälle ampaisivat kasvuun jo huhtikuussa.
Kiinalainen hedelmäala arvioi viennin Venäjälle nousevan tänä vuonna 700 000 tonnilla edellisvuoteen verrattuna.
Uutistoimisto Interfaxin mukaan Kiinan koillisrajalla Dongningissa rakennetaan jo uutta tullialuetta ja elintarvikkeiden tukkukaupan keskusta. Sen kautta parannetaan hedelmien ja vihannesten vientiyhteyksiä satamakaupunki Vladivostokin seudulle Venäjälle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
