Pieni Multian kunta on kokonaan naisjohtoinen – "Tehtäviin ei haettu sopivaa sukupuolta vaan sopivia ihmisiä"
Kunnanjohtaja Noora Pajarin mielestä pienen kunnan johtaminen on haastava, vastuullinen ja palkitseva työ.
Multian kunnanjohtaja Noora Pajari kokee, että sukupuoli ei ole enää isossa mittakaavassa merkittävä kysymys Suomen työmarkkinoilla. "Kaikki riippuu osaamisesta ja persoonasta", hän painottaa. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajamailla Suomenselällä sijaitseva Multia on erämainen ja metsäinen, Keski-Suomen maakunnan harvimmin asuttu kunta. Asukkaita siellä on noin 1 600.
Poikkeuksellista Multialla on se, että kunnan kaikki johtoryhmän jäsenet ovat naisia.
Syyskuussa kunnanjohtajana aloittanut Noora Pajari korostaa, että henkilövalintojen täytyy perustua osaamiseen ja pätevyyteen sen sijaan, että tuijotettaisiin hakijan sukupuolta.
”Multian kaltaisessa kunnassa on onneksi päästy sen verran pitkälle, ettei asia ole edes keskustelunaihe. Joissakin muissa kunnissa saatetaan ajatella vanhakantaisemmin”, Pajari pohtii.
”Koen, ettei sukupuoli ole enää isossa mittakaavassa merkittävä kysymys Suomen työmarkkinoilla. Kaikki riippuu osaamisesta ja persoonasta”, kunnanjohtaja painottaa.
Talouspäällikkö Hanna-Maija Oksanen on tyytyväinen siihen, ettei uutta kunnanjohtajaa valittaessa keskitytty sukupuoleen.
”Multialla ei enää ole oltu siinä tilanteessa, että olisi ollut pakko valita mies kunnanjohtajaksi, kun muut keskeiset viranhaltijat ovat naisia. Tehtäviin ei ole haettu sopivaa sukupuolta vaan sopivia ihmisiä”, Oksanen kiteyttää.
Mikä sai parhaassa työiässä olevat, akateemisesti koulutetut naiset hakeutumaan töihin Multialle?
”Olen kotoisin Tampereelta, mutta kunnanjohtajan työ on usein aloitettava pienemmistä kunnista. Kuntajohtajille on aika tyypillistä, että uran alkuvaiheessa hakeudutaan ensin pienempiin kuntiin ja sitten isompiin”, Noora Pajari kertoo.
”En osaa vielä sanoa, kauanko olen täällä kunnanjohtajana, mutta jos viihdyn hyvin, ei minulla ole kiire mihinkään. Kaikki riippuu siitä, miten elämä asettuu”, 31-vuotias kunnanjohtaja summaa.
Pajarista pienen kunnan johtaminen on haastava, vastuullinen ja palkitseva työ.
”Pienessä kunnassa yhden ihmisen tehtäväkenttä ja vastuualue on itse asiassa paljon laajempi kuin isossa. Esimerkiksi aiemmassa työpaikassani Kiuruvedellä yleishallinnossa oli kaksinkertainen määrä henkilöstöä.”
”Kaikkien viranhaltijoiden osaamisen tason on oltava jollain lailla laajempaa kuin isommassa kaupungissa, jossa tehtäväkenttä voi olla kapeampi. Täällä täytyy osata tehdä välillä alaistensakin töitä”, talouspäällikkö Oksanen sanoo.
Oksanen on syntyperäinen multialainen, joka teki paluumuuton kotikonnuilleen.
”Kun puolisoni kanssa päätettiin rakentaa Multialle, tämä paikka oli erinomainen vaihtoehto. Täältä voi sujuvasti kulkea Ähtärissä, Jyväskylässä, Äänekoskella, Keuruulla tai Virroillakin töissä.”
Vt. sivistystoimenjohtaja Päivi Salosen puoliso on kotoisin Keuruulta ja hän itse Uuraisilta.
”Tehtiin kompromissi ja muutettiin Multialle. Erinomaisesti on viihdytty.”
Tekninen johtaja Tiina Löytömäki on lähtöisin Karstulasta.
”Perheellämme on talo Pylkönmäellä. Se vaikutti, että Multialle on 40 kilometrin työmatka, kun aloin hoitovapaan jälkeen hakea töitä maakunnasta.”
Perusturvajohtaja Satu Kokkonen puolestaan on lähtöisin Mikkelistä.
Suomen aluekehityksen suunta näyttää Multian kaltaisista kunnista käsin huolestuttavalta.
”Ymmärrän, että jotain palveluita on ollut järkevää yhdistellä ja toimintaa tehostaa. Mutta jos tästä vielä pitää karsia, se johtaa palveluiden katoamiseen ja maaseudun autioitumiseen”, Pajari varoittaa.
Kunnanjohtaja näkee tärkeäksi seutukaupunkien, eli alueellisten keskusten vahvistamisen.
”Esimerkiksi Keuruun roolia voisi vahvistaa ja pienten kuntien on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Ei riitä, että vain maakuntien keskuskaupunkeja kehitetään.”
Pajari moittii keskustelukulttuuria, jossa kaikkia asioita mitataan euromääräisesti hintalappu edellä.
”Miksei laadulle anneta mitään arvoa? Keskittämispäätöksillä voi saada lyhytnäköisiä säästöjä, mutta jos kaikki muuttuu massatuotannoksi, paikallistuntemus ja yksilöllisyys katoavat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
