Ympäristöjärjestöt valittivat oikeuteen merikotkien ampumisesta Ahvenanmaalla

Tämä merikotka on kuvattu aikoinaan villieläinhoitolassa.  Kuva: Johannes Tervo

Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi tuomitsevat merikotkien ampumisen Ahvenanmaalla. Järjestöt ovat hakeneet tappolupiin muutosta Suomen korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Ahvenanmaan maakuntahallitus myönsi 11. toukokuuta 2023 poikkeusluvan, jolla voi ampua viisi merikotkaa Lemlandin Lågskärin Natura 2000 -alueella kevään ja alkukesän aikana. Merikotka on lintudirektiivillä suojeltu laji ja rauhoitettu myös Ahvenanmaalla.

Lupaa perusteltiin sillä, että Lågskär on tärkeä uhanalaisen haahkan pesimäalue, ja alueella on merikotkia, jotka saalistavat haahkoja.

”Haahkakanta kasvoi 1990-luvulle saakka lähes täysin ilman niiden luontaista saalistajaa, ympäristömyrkyistä ja vainosta kärsinyttä merikotkaa. Tämän takia Suomen haahkakanta kasvoi suuremmaksi kuin koskaan. Kun merikotkat suojelutyön ansiosta palasivat, kotkat alkoivat jälleen saalistaa haahkoja, mikä on vaikuttanut haahkan pesimäkantaan”, ympäristöjärjestöt kirjoittavat tiedotteesaan.

Järjestöt huomauttavat, että merikotkista huolimatta Lågskärin haahkakanta on kasvanut noin 60 prosenttia vuodesta 2017.

"Haahkan suojelutyö on tärkeää. Suojelua pitää edistää yleisesti hyväksytyillä toimenpiteillä, jotka on tuotu esiin esimerkiksi haahkan kansainvälisessä kannanhoitosuunnitelmassa. On väärin ryhtyä vainoamaan merikotkia sen vuoksi, että ne syövät haahkoja. Merikotka ei myöskään uhkaa Lågskärin haahkakannan säilymistä", sanoo toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa BirdLife Suomesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan kyseessä on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeä ennakkotapaus: ”Merikotkien ampuminen on mielestämme turhaa, tehotonta ja vahingollista. Vaarana on huonon esimerkin leviäminen muualle Suomeen, muihin maihin ja muihin lajeihin."