Etelän rapatalvet ovat lisänneet pohjoisen Suomen vetovoimaa

Tänä vuonna lunta on tullut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla harvinaisen paljon, mutta pitkällä tähtäimellä vetisiä kausia koetaan yhä enemmän. LEHTIKUVA/ MARTTI KAINULAINEN 

Ilmastonmuutos on tehnyt pohjoisesta Suomesta entistä houkuttelevamman asuinpaikan – ainakin talvisin.

Etelä-Suomen talvista on tullut ailahtelevia, vähälumisia ja vesisateisia. Tänä vuonna lunta on tullut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla harvinaisen paljon, mutta pitkällä tähtäimellä vetisiä kausia koetaan yhä enemmän.

"Toivottavasti tämä on muistuttanut mahdollisimman monia eteläsuomalaisia siitä, kuinka ihania talvetkin voivat olla", sanoo ilmanlaadun tutkimuksen parissa työskentelevä Roosa Ritola.

Ritolan vakituinen asuinpaikka sijaitsee Helsingin sydämessä, mutta hän viettää suuren osan talvestaan Lapissa, erityisesti Pelkosenniemen Pyhätunturilla. Kymmenen vuoden ahkeran matkailun jälkeen hän osti Pyhältä mökin puolisonsa kanssa.

Lappiin vetävät lumiset harrastukset, ystäväporukka ja Ritolan oma suosikkiasia: kaamos.

"Kaamoksen värit, narskuva lumi ja nipistelevä pakkanen tunturissa ovat jotain aivan muuta kuin samaan aikaan etelässä vallitseva märkä pimeys."

Ritolan mökkiprojekti on osa isompaa muuttoliikettä.

"Ilmiön laajuutta on vaikea arvioida, mutta ilman muuta se on olemassa", sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie Rovaniemeltä.

"Esimerkiksi Ylläksen kouluissa näkyy, että lapsia on enemmän sesonkiaikana."

Se johtuu sekä kausi- että etätyöläisistä. Moni tietotyötä tekevä siirtää työpisteensä Lappiin osaksi talvea. Etäilyä helpottaa se, että lappilaiset mökit ovat talviasuttavia.

Pysyvästi tunturialueelle muuttajista suurin osa on eläkeläisiä, Tuulentie arvioi.

Tuulentien mukaan talviharrastusten ja luonnon lisäksi muuttamisen taustalla voi olla terveys.

"Tiedän ihmisiä, jotka pakenevat pohjoisimpaan Lappiin etätöihin allergian vuoksi katupölykautta ja toukokuun siitepölykautta. Siitepölypakolaisia siis."

"Hyvin pitkällä tähtäimellä" voi käydä niin, että pelkkä lumi ei enää houkuttele. Hiihtäminen ei ole enää kansalaistaito, eikä lumeen päästä etelässä kunnolla tutustumaan.

"Tämä kuitenkin tapahtunee aikaisintaan muutamien sukupolvien päästä", Tuulentie sanoo.

Hän toivoo, että tunturikeskuksissa olisi etätyökahviloita, jotta ihmiset pääsisivät osaksi kaipaamaansa työyhteisöä.

Tällaisia kahviloita on esimerkiksi Indonesian Balilla, joka on eurooppalaisten keskuudessa suosittu etätyöskentelykohde.