Liian oudosta ja raa'asta suosikiksi: Kamala luonto kiinnostaa lukijoita
Kamala luonto -sarjakuvan tekijä Jarkko Vehniäinen on noussut suomalaisten sarjakuvapiirtäjien harvalukuiseen eliittiin. Menestystä edelsi vuosikausien sitkeä yrittäminen.
Helsingin vihatuimmat eläimet? Kamalassa luonnossa seikkailevat kärppä ja ilves. Kuva: Jarkko VehniäinenJarkko Vehniäinen, 42, syntyi ja asui ensimmäiset elinvuotensa Viitasaaren Isoaholla, luonnon keskellä.
Kun radiossa kerrottiin, että alueella liikkuu karhu, viisivuotias Jarkko-poika kaivoi kotinsa takapihalle montun.
”Seuraavana aamuna kävin katsomassa, että onko karhu pudonnut ansakuoppaan. Ei sieltä risujen alta löytynyt elukkaa”, sarjakuvapiirtäjä naureskelee.
Vehniäinen oli lapsena niin innokas piirtämään, että koulutunneilla syntyi sarjakuvia.
”Koulu ei mennyt häävisti. Useimmat numerot olivat kuutosia, mutta kuvaamataidosta sain aina kympin. Tavallaan opiskelin tätä tulevaa ammattiani.”
Nuorena Vehniäinen ei kuitenkaan osannut edes haaveilla sarjakuvapiirtäjän ammatista.
Helsingin vihatuimmat eläimet
Kamala luonto -sarjakuva sai alkunsa sattuman kautta vuonna 2002, kun Ilta-Sanomat pyysi muutamalta piirtäjältä Helsinki-aiheisia sarjakuvia.
Koska Ilves ja Kärpät olivat pudottaneet Helsingin Jokerit ja HIFK:n jääkiekon SM-liigan pudotuspeleissä, Vehniäinen keksi, että ilves ja kärppä ovat taatusti Helsingin vihatuimmat elukat.
Kului kuitenkin vuosia ennen kuin Kamala luonto herätti laajempaa kiinnostusta.
”Tein Kamalaa luontoa seitsemän vuotta pöytälaatikkoon. Lähettelin sarjakuvastrippejä eri syndikaateille, mutta kukaan ei huolinut niitä. Sitä pidettiin liian outona ja raakana.”
Tällä hetkellä Kamala luonto on yksi Suomen suosituimmista sarjakuvista. Sitä julkaistaan yli kahdessakymmenessä sanomalehdessä, myös Maaseudun Tulevaisuudessa.
Mustavalkoista palautetta
Kamalasta luonnosta saatu palaute on aina jakautunut jyrkästi kahteen leiriin.
”Etenkin monet vegaanit ovat tuohtuneita, kun siinä syödään eläimiä. Tuntuu usein siltä, että olisi hyväksyttävämpää, jos ihmiset tappaisivat toisiaan”, Vehniäinen kummastelee.
Vehniäinen on unelma-ammatissaan. Palkitsevimpia ovat hetket, kun keksii hyvän idean ja saa siirrettyä sen paperille lennokkaasti.
Häntä harmittaa, että sarjakuvapiirtäminen mielletään usein höpöhommaksi.
Vehniäisen työpäivät kestävät usein aamuvarhaisesta iltamyöhälle. Sarjakuvapiirtäjän työ on yksinäistä ja seuraa ajatuksissa mukana vapaa-ajalle.
”Varmaan leipä olisi tullut helpommin autokorjaamolla. Heikkoina hetkinä sitä toivoo, että kunpa saisin hakata halkoja puoli vuotta putkeen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
