Maatalouskauna Suomen politiikassa
Sauli Niinistön valinta presidentiksemme katkaisi vuosikymmenet jatkuneen demaripresidenttien kauden. Agraarikaunastako johtui, että presidentiksi valittiin Ahtisaarenkin jälkeen porvarienemmistön äänin mieluummin demari Tarja Halonen kuin agraaritaustainen Esko Aho. Asiaan taisi vaikuttaa myös etelän alueella voimakkaana elänyt kekkos- ja väyryskauna.
Puolueet ja media ovat kilpailleet maatalouskielteisyydellä ilman, että toistettuja hokemia olisi vaivauduttu todistamaan. EU-jäsenyyden tavoittelussa maatalous uhrattiin ”yhteisen hyvän” alttarille maatalouskielteisyyden kiihtyessä äärimmilleen.
Joutuuko maatalous taas leikkauksen kohteeksi samaan tapaan kuin EU-jäsenyyden alussa?
Onko kansallisen elintarviketalouden alasajo tapahtumassa tilanteessa jossa ruoka, vesi ja energia ovat käymässä kriisien käynnistäjiksi? Ollaanko Suomessa siinä uskossa, että kyllä liittovaltiomaiseksi kehittyvä EU huolehtii syrjäisen Suomen vähäisistä tarpeista?
Seuraavassa muutamia vuosien varrelta poimimiani tiivistelmiä ”maatalousrasismista”:
”Tapa talonpoika päivässä” -iskulauseen vauhdittamana tuli 1960-luvulla eduskuntaan vasemmistoenemmistökin.
”Syökö Heikki Haaviston väki pöydästäsi”, säesti SAK:n maatalousvastaista vaalikampanjaa 1980-luvulla.
”Maatalousmafia syö rahamme”, yritti Ilta-Sanomien A. P. Pietilä valistaa kansaamme vielä vuonna 1994.
”Maataloudelta voidaan leikata 5 mrd mk”-tunnuksin kävi Paavo Lipponen vaalikamppailua EU-jäsenyyden kynnyksellä: Sai vaalivoiton ja kutsui hallituksensa valtiovarainministeriksi maatalouskaunaisen kokoomuksen Iiro Viinasen.
”Tukipaketti pitää mitoittaa niin, ettei se karkota kyllä-äänestäjiä”, sanoi Iiro Viinanen vuonna 1994.
”Tukipaketti oli Sammon ryöstö”, Viinanen sanoi vuonna 1995.
”Kohtuutta iltalypsyyn”, totesi pääkirjoitus SK:ssä tukipaketin käsittelyn aikana.
”Onhan Suomen kansan helppo hyväksyä tukipaketti, kun saavat EU-jäsenyydessä elintarvikkeet 10 mrd mk halvemmalla.” Näin todisteli jäsenyyden innokas ajaja Peter Fazer yritysjohtajana talouden lakeja ymmärtäen tukipaketin tarvetta ja kokoa arvioitaessa.
Maatalousministeriksi kutsuttu Kalevi Hemilä totesi puolestaan: ”Maatalousleikkaukset olivat oikeudenmukaisia” ymmärtämättä, että budjetin suurleikkaukset koskivat maanviljelijöitä samalla tavalla kuin muitakin Suomen kansalaisia. Silti piti leikata maanviljelijöiltä ylimääräisesti 1,2 mrd mk ”maatalous” -nimikkeen taakse kätkeytyen.
”Nyt loppuu isäntien uho”, totesi Lipponen EU-jäsenyyden tultua hyväksytyksi, vaikka kansasta 43 prosenttia oli jäsenyyttä vastaan (Ruotsin pääministeri lausui samassa tilanteessa: ”Kuinka voisimme tulevassa toiminnassamme huomioida vähemmistöön jääneet?”).
”Maataloudelta” leikataan -linja jatkuu edelleen vaikka S-L Anttilan ex-valtiosihteeri Pekka Pesonen on synnintunnossaan todennut, että ”maataloustulo-euro on jatkamassa olevilla viljelijöillä vain puoli euroa”.
Antti Franssila
MTK-veteraani
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
