Palvelusetelienkäyttö kunnissa kirjavaa
Vajaat kolme vuotta käytössä olleiden palvelusetelien yleistyminen ei ole vielä vastannut ennakko-odotuksia, katsoo johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta.
Yli kolmannes kunnista on tarjonnut seteleitä asukkailleen, ja kolmannes suunnittelee niiden käyttöönottoa tai käytön laajentamista.
Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan antamaa sitoumusta korvata kunnan vastuulle kuuluvia, yksityiseltä hankittuja sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kunnat ovat hyödyntäneet palveluseteleitä Kuntaliiton ja Sitran selvityksen mukaan myös hyvin eri tavoin.
Suurin osa seteleitä käyttävistä kunnista tarjoaa niitä kotipalvelujen sekä omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen. Erikoissairaanhoitoon taas seteleitä tarjoaa laajemmin vain Pirkkalan, Ylöjärven ja Kuusamon kunnat.
Kunnat suunnittelevat laajentavansa setelien käyttöä puhe- ja fysioterapiaan, psykologipalveluihin sekä mielenterveysasiakkaiden kotikuntoutukseen.
Lasten päivähoitoonkaan seteli ei ole vielä vakiintunut. Kuudessa kunnassa setelit on käytössä päiväkotitoiminnassa ja neljässä kunnassa perhepäivähoidossa.
Seteleillä on valittu hoitopaikaksi usein erityispedagogiikkaan perustuvia päiväkoteja, kertoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.
Myllärinen korostaakin, että palveluseteli tarjoaa nimenomaan valinnan mahdollisuuksia kuntalaisille.
Kenenkään ei ole pakko seteliä ottaa.
Alkuaikojen huoli siitä, että vanhukset eivät osaisi palveluja saamillaan seteleillä valita, on osoittautunut turhaksi.
Kyse ei Myllärisen mukaan ole mistään vaikeasti hallittavasta vaihtoehtojen viidakosta. Kunta kantaa vastuun niiden palvelujen laadusta, joita palveluseteleillä voi hankkia.
MT-STT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
