"Siinä oli miljoonat kyseessä ja hyvä hinta saatiin"– Valion voilasti makasi vuoden meren pohjassa, nostettaessa priimatavaraa

Valion voi kesti mainiosti säilytystä merenpohjalla 1930-luvulla. Tämä voikimpale on valmistettu Seinäjoella. Kuva: Johannes Tervo

Asiantuntija Heikki Sikanen esittelee Seinäjoen rasvatehdasta. Kuva: Johannes Tervo

Oivariini pursutetaan rasioihin vauhdilla. Kuva: Johannes Tervo

Joulukuussa 1930 suomalaiset Suomen Höyrylaiva Oy:n matkustajalaivat Arcturus ja Oberon törmäsivät toisiinsa Kattegatissa Tanskan länsipuolella. Onnettomuudessa hukkui 41 matkustajaa, ja Oberon vajosi meren pohjaan mukanaan noin 3 900 Valion voidritteliä eli 50,8 kilon puutynnyriä.

Voita oli siis 200 000 kiloa.

Voi makasi vuoden meren pohjassa, kun vakuutusyhtiö kyseli Valion tutkimusjohtajalta A. I. Virtaselta, kannattaisiko lasti nostaa. Virtanen vakuutti voin olevan hyvässä kunnossa.

Lasti päätettiin sitten nostaa ja Virtanen oli ollut oikeassa. ”Siinä oli miljoonat kyseessä ja hyvä hinta saatiin”, keksijä itse kommentoi tapausta. Asiasta kerrotaan Valion verkkosivuilla.

Voi oli käsitelty Nobel-palkitun A. I. Virtasen keksimällä voisuolalla. Hän teki keksinnön vuonna 1925 ja se säilyi 14 vuoden ajan suomalaisen voin salaisuutena.

Voisuolattu voi säilyi vuosikausia hyvänmakuisena ja toi Valiolle lyömättömän vienti­edun vaikkapa ruotsalaisiin nähden.

Voisuola oli Virtasen ehkä tärkein keksintö taloudellisesti.

Virtanen ei saanut tästä keksinnöstään Nobelia, vaan vuonna 1928 kehittämästään AIV-happoliuoksesta, jolla parannettiin karjan rehun laatua.