Kuntaveroissa hurjia eroja ensi vuonna
Kuntien välisessä verotuksessa on valtakunnallisesti huimia eroja. Ensi vuonna eniten kuntaveroa maksetaan Kiteellä: 22,5 prosenttia tuloista. Alhaisin kuntaveroprosentti on edelleen Kauniaisissa: 16,5 prosenttia.
Noin 3 000 euroa kuukaudessa tienaava kiteeläinen maksaa vuodessa kuntaveroa kuusi prosenttiyksikköä eli 1 905 euroa enemmän kuin kauniaislainen.
Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin välinen ero on yhä kasvussa.
Kuntaliiton selvityksen mukaan ensi vuonna entistä korkeampaa kuntaveroa maksetaan 156 kunnassa. Yksikään kunta ei laske veroa.
Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74. Verotus kiristyy tähän vuoteen verrattuna 0,36 prosenttiyksiköllä.
Noin joka kolmannessa kunnassa tuloveroprosentti on ensi vuonna vähintään 21 prosenttia. Yli 22 prosentin taso on 14 kunnassa. Yleisin tuloveroprosentti on 20,5. Se pätee 58 kunnassa.
Alhaisimmat tuloveroprosentit ovat Ahvenanmaalla, 17,51 prosenttia, ja Uudellamaalla, 18,8.
Kuntien tuloveroprosentin ohella yleinen kiinteistöveroprosentti nousee noin joka neljännessä kunnassa. Keskimääräiset veroprosentit nousevat 0,02 prosenttiyksikköä. Veroprosenttien korotukset kasvattavat kuntien kiinteistöverotuloja ensi vuonna noin 41 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan kunnallisverojen korotusten takana ovat heikko talouskehitys ja suuret valtionosuusleikkaukset. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta ensi vuonna noin 250 miljoonalla eurolla.
”Iso osa valtion leikkauksista kohdistuu kuntatalouteen. Ensi vuoden budjetin todellisista säästöistä 60 prosenttia on kuntien perusbudjetin valtionosuusleikkauksia”, hän huomauttaa MT:lle.
Kietäväisen mielestä valtion kuntatalouden säästöt eivät vaikuta julkisen talouden alijäämään. Sen sijaan tapahtuu erittäin iso veropoliittinen muutos ilman isoa veropoliittista keskustelua, hän toteaa.
Kietäväisen mielestä kuntien veronkorotukset vievät rajusti kohti tasaveroa. Valtiolla on hänen mukaansa valtavasti verojen lähteitä, mutta nyt valtion veronkorotuspaineet siirtyvät kunnallisveron suuntaan – ilman varsinaista veronkorotuspäätöstä.
Hallitus tavoittelee kuntasektorilta tulevina vuosina kahden miljardin euron säästöjä. Tavoitteena on, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan vuosina 2014–2017 miljardilla eurolla.
Kuntien vastuulle jätettiin toinen miljardi.
Ensi vuoden tulo- ja kiinteistöverokiristyksillä tästä potista katetaan noin 390 miljoonaa euroa.
Kuntien tehtävä- ja vastuuremontin vastuu kuuluu Kietäväisen mielestä poliitikoille, käytännössä Jyrki Kataisen (kok.) hallitukselle.
Siksi liitto ei ota asiaan kantaa. Kietäväinen kuitenkin kehuu nykyistä hallitusta, sillä aiemmat eivät ole pystyneet asettamaan vastaavaa vähennystavoitetta. Tosin budjettiriihessä hallitus päätti lisätä kuntien tehtäviä noin 500 miljoonalla eurolla, kuuluu Kietäväisen arvio.
Asetettu tehtäväremontti on Kietäväisen mukaan pakko toteuttaa, sillä kunnissa eletään nyt jo yli varojen. Kunnissa osataan myös säästää, mutta silloin palvelujen laatu heikkenee merkittävästi, kuuluu arvio.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
