Turve taipui rakennustuotteiksi
KARVIA (MT)
”Näitä tuotteita ei tee maailmassa kukaan muu”, sanoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Heikki Rantanen. Hän on yksi yrityksen kuudesta osakkaasta, joista henkilökuntakin pääosin koostuu.
Pintaturvetta on iät ja ajat osattu käyttää esimerkiksi karjan kuivikkeena ja eristeenä. Nykyaikainen tuoteperhe syntyi, kun alun perin pellavan karstaukseen suunniteltu kone taipui työstämään turpeesta huopaa ja levyä.
”Turve on rakenteeltaan tuote, jota ei oikeastaan kuuluisi karstata”, sähköinsinööri Aarno Heinonen kertoo.
Karstauskone oli Heinoselle ennestään tuttu, sillä hän piirsi sen aikoinaan Peräseinäjoella toimineelle pellavaeristetehtaalle. Tehdaspalon jälkeen kone hankittiin Kontolle.
Idean syntyä on jäljitettävä kauempaa, reilun vuosikymmenen takaa. Rantanen urakoi siihen aikaan polttoturvetta oman yrityksen nimissä.
”Aloin miettiä, että turvetta pitäisi jalostaa pitemmälle.”
Vuodesta 1998 tuli sateisen kesän takia nollavuosi turveyrittäjälle. Rantanen hakeutui luonnonmukaisen rakentamisen kurssille Tampereen yliopistoon.
”Siellä ajattelin, että kyllähän turve käy eristeeksi siinä kuin tärkkelyksellä liimattu olkikin. Onhan rahkasammalta sellaisenaan laitettu satoja vuosia hirsirakenteisiin.”
Idea, raaka-aineen tuntemus ja tekniikka kohtasivat, kun Rantanen sai pellavamiehet innostumaan turpeen jalostuksesta. Heinosen lisäksi osakkaaksi lähti myös yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Heikki Huhtanen.
Tuotanto pyörähti käyntiin reilu vuosi sitten Karvian kunnan rakennuttamassa tehdashallissa.
Tuhannen neliön tiloihin mahtuu mainiosti koko tuotantolinja, johon kuuluvat muun muassa kuidun syöttökoneet, karstauskone, uuni ja valssaimet.
Tuotantomenetelmä ja tuotteet on patentoitu yrityksen nimiin.
Uusinta uutta ovat ääntä vaimentavat akustiikkalevyt, joista on saatu VTT:n ja Työterveyslaitoksen testeissä hyvät tulokset.
”Vivahteikas pinta on säväyttänyt arkkitehteja ja sisustussuunnittelijoita. Joka levy on uniikkiyksilö”, markkinoinnista vastaava Piia Alatalo kertoo.
Akustiikkalevyn sidoskuituna on käytetty ripaus polyesteriä. Sen tilalle etsitään biohajoavaa vaihtoehtoa, sillä yritys pyrkii mahdollisimman ekologiseen tuotantoon.
Rahkasammalta työnneltiin ennen vanhaan käsityönä hirren rakoihin. Konton eristelevy syntyy hiukan maatuneesta rahkaturpeesta, johon sekoitetaan puukuitua ja polyesteriä.
Turve-eriste ei homehdu eikä aiheuta allergiaa, Rantanen vakuuttaa. Se toimii lämmöneristeenä ilman kosteussulkua kuten selluvillakin.
”Meillä oli aikoinaan turvetöissä heinäallergikkoja. Vaikka turve pölisi, kenelläkään ei mennyt nenä tukkoon.”
Turpeella on jopa antibakteerisia ominaisuuksia, Alatalo muistuttaa. ”Turvetta on käytetty pitkään lehmillä makuualustoina ehkäisemässä utaretulehduksia.”
Pienten ja vähän suurempienkin öljyvahinkojen puhdistamiseen on tarjolla erikokoisia öljynimeytysarkkeja, -rullia ja -puomeja.
Tässäkin tuoteryhmässä Konto on päänavaaja, sillä turvetta ei kelluvana huopana ole muilla valmistajilla.
”Yhdelle yrittäjälle sattui pieni vahinko ja öljyä levisi jokeen. Rannalta toiselle levitettiin muutama rulla imeytyshuopaa, joka imi öljyn pois ja kellui silti”, myyjä Sami Laitila kertoo.
Hittituote on Konton kehittämä ajoneuvopakkaus, jolla esimerkiksi Sampo Rosenlew jo varustaa metsäkoneensa. Pakkaukselle on saatu patenttia muistuttava hyödyllisyyssuoja.
Viime vuonna Konto lähti mukaan nopeasti kasvavaan viherkattobisnekseen. Ensimmäinen näyttö on saatu Espoon Koukkuniemen rannasta, jossa urakoitiin 1 200 neliötä autokatoksia.
Asukkaat voivat parvekkeiltaan ihailla harvinaisiakin kattokasveja, esimerkiksi ketoneilikkaa ja kangasajuruohoa.
Urakan jälkeen Konto solmi markkinointisopimuksen viherkatoista Biolanin tytäryhtiön Novarbon kanssa.
Tuotekehitys on Alatalon mukaan jatkuvaa yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Markkinoille on tulossa muun muassa kevyitä sirpalesuojalevyjä, joista käsiaseella ammuttu luoti ei mene läpi.
Tästä vuodesta odotetaan ensimmäistä selkeää myyntivuotta. Tehtaan kapasiteetista oli viime vuonna käytössä vasta 10–15 prosenttia. Kapasiteetti on noin miljoona kiloa vuodessa.
Realistinen liikevaihtotavoite on Rantasen mukaan tänä vuonna noin puoli miljoonaa euroa. Toiveena on nostaa tulos ensi kertaa plussan puolelle.
Omistajat suhtautuvat erittäin innostuneesti tuotteisiinsa. Kukaan ei vielä halua ennakoida, mikä tuote tai tuoteryhmä nousee ylitse muiden. Kävi kuinka kävi, yritys ei ole yhden tuotteen varassa.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
