Toista tuhatta kyläkoulua lakkautettu 2000-luvulla

Kuva: Jaana Kankaanpää

Suurin osa lakkautetuista yli tuhannesta koulusta on pieniä kyläkouluja.

Vuosi 2006 oli Suomen kyläkouluille pahin. Silloin peruskoulujen määrä väheni 186 koululla. Viime vuonna määrä väheni 77 koululla, kertoo Tilastokeskus.

Jäljellä on 2 876 peruskoulua.

Kunnat päättävät kouluverkostosta täysin itsenäisesti. Maakunnallista tai valtion ohjausta ei ole ole. Siksi kehitystyö tyssää usein kunnan rajaan.

Laki ei ota kantaa kouluverkon tiheyteen, mutta rajoittaa koulumatkan kestoa. Ala-asteikäisen edestakainen matka odotuksineen ei saa ylittää kahta ja puolta tuntia. 13 vuotta täyttäneen aika ei saa ylittää kolmea tuntia. Suurimmalle osalle maaseutua aikaraja on liian väljä, jotta se merkittävästi vaikuttaisi kouluverkon uudistamiseen.

Monta kyläkoulua on pelastunut vanhempien aktiivisuuden ansiosta, arvioi kasvatustieteen emeritaprofessori Eira Korpinen .

”Kyläläisten tekemä vapaaehtoinen työ on koulujen säilymisessä hyvin keskeinen tekijä. Pelkästään kunnan varaan ei koulua kannata jättää.”

Vaikka koulujen määrä vähenee, myös uusia perustetaan. Niitä nousee kylille, joissa osataan yhdistää yhteiskunnan palvelut ja asukkaiden aktiivisuus.

Tulevaisuuden kyläkoulu on Korpisen mukaan palvelukeskus, jossa kunnan, kyläläisten ja paikallisten yritysten toiminnot yhdistyvät. Korpisen mukaan säästöjä koulujen lakkauttamisesta tulee harvoin.

Opetusneuvos Eero K. Niemi opetushallituksesta arvioi vahvaksi 80 oppilaan koulun, joka toimii hyvässä rakennuksessa ja jossa on hyvät opettajat.

”Ja jossa ei ole näköpiirissä oppilasmäärän väheneminen”, Niemi lisää.

Alla sadan oppilaan kunnallisia kouluja on vielä jäljellä lähes viisisataa.