Sijoituspaikan tekniset asiat ratkaisivat Pyhäjoen hyväksi

Kuva: Havainnekuva näyttää, miltä Fennovoiman ydinvoimalaitos saattaisi näyttää ympäristössään.

Vaikka ydinvoimalan olisi voinut rakentaa sekä Simoon että Pyhäjoelle, tietyt lähinnä tekniset seikat ratkaisivat valinnat Pyhäjoen hyväksi. ”Ero ei ollut iso, mutta selkeä”, Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Esimerkiksi jäähdytysvettä varten rakennettavat tulo- ja poistotunnelit ovat Pyhäjoella noin kilometrin lyhyempiä. Kilometri tunnelia maksaa tekniikka- ja rakennusjohtaja Timo Kallion mukaan 10–15 miljoonaa euroa.

Pyhäjoen kallioperä on Simoa ehyempi, jonka vuoksi louhinta, tiivistys ja kaivantotyöt ovat halvempia.

Pyhäjoella seismiset suunnitteluarvot ovat matalammat kuin Simossa eli maanjäristyksen vaikutukset ovat pienemmät. Se vuoksi sekä ydinvoimalarakennus sekä sen sisälle asennettavat laitteet voivat olla keveämpiä.

Pyhäjoella laitoksen välittömässä läheisyydessä asuu erittäin vähän ihmisiä eikä kesämökkejäkään ole paljon.

Saarenpään mukaan myös Simo olisi ollut ydinvoimalalle hyvä sijoituspaikka.

Suomalaisia yrittäjiä pyritään saamaan mukaan rakentamiseen selvästi enemmän kuin esimerkiksi Olkiluodon kolmannessa voimalassa. Fennovoima on jo kouluttanut suomalaisfirmoja mukaan urakkatarjouksiin.

Kallion mukaan oikeastaan mikä tahansa rakentaminen sopii yhtä hyvin suomalaisille kuin ulkomaisille rakentajille. Hän muistuttaa, että kysymys on oikeastaan suomalaisalihankkijoiden vientiprojektista, koska laitostoimittajat ovat ulkomaisia.

Laitostoimittaja valitaan 2012–2013 . Fennovoima lähetti heinäkuussa tarjouspyynnöt Arevalle ja Toshiballe. kolmesta vaihtoehdosta, jotka ovat 1200–1700 megawatin voimaloita.

Valmis ydinvoimala on vuosina 2020–2022.