Aluerahojen jaosta leivottiin kompromissi, jossa minkään alueen tukieurot eivät vähene

Reilun siirtymän tuella paikattiin muuten laskeneen aluerahoituksen jättämää lovea muuallakin kuin suurimmilla turvetuotantoalueilla. Kuva: Timo Filpus

Tiedotustilaisuudessa Mika Lintilä kertoi myös Alueiden suunta -työryhmän perustamisesta, jotta seuraavan ohjelmakauden suunnittelu sujuisi paremmin. Kuva: Jaana Kankaanpää

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli torstaina uuden EU:n aluerahojen alueellisen jaon.

Vuosien 2021–2027 ohjelmakaudella Etelä- ja Länsi-Suomen saanto suhteessa aiempaan ohjelmakauteen verrattuna kasvoi, Itä- ja Pohjois-Suomen osuus koko potista puolestaan pieneni.

Vuosina 2014–2020 Itä- ja Pohjois-Suomi sai noin 70 prosenttia koko Suomelle ohjatuista EU-rahoista. Uudella ohjelmakaudella alueen osuus on vajaat 65 prosenttia koko potista.

Lintilän mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen aiempaa suurempi osuus pohjaa EU-komission alkuperäiseen ehdotukseen rahojen jaosta.

"Komissio teki alkuperäisen esityksen Uudenmaan osuudesta, joka oli merkittävästikin isompi kuin tässä lopullisessa maakunnittaisessa rahanjaossa."

Uudenmaan lisäksi useiden muidenkin Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien tuet jopa lähes kaksinkertaistuivat. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tukimäärät ovat silti edelleen omassa luokassaan.

Kokonaisuutena aluerahojen jako muotoiltiin niin, että EU:n ja valtion rahoitukset yhteenlaskettuna yhdenkään maakunnan saama rahoitus ei euromääräisesti vähene.

Tähän päästiin käyttämällä nykyisellä ohjelmakaudella jakamatta jääneitä noin 30 miljoonan euron valtuuksia niille Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille, joiden rahan saanti olisi muuten laskenut aiemmasta ohjelmakaudesta.

Aluerahaa paikataan myös alun perin turpeentuotannosta luopumiseen tarkoitettua reilun siirtymän tukea.

Reilun siirtymän tukea jaettiin kuitenkin myös suurimpien turvetuotantomaakuntien ulkopuolelle, ja sitä voidaan Lintilän mukaan käyttää laajasti esimerkiksi uuden yritystoiminnan kehittämiseen ja koulutukseen.

Reilun siirtymän rahoitusta lukuun ottamatta jaettavaa oli noin 200 miljoonaa edelliskautta vähemmän, kun valtion vastinrahoituksen osuus aluerahoihin laski aiemmasta 50 prosentista 40 prosenttiin. Reilun siirtymän tuissa valtion vastinrahoitus on 30 prosenttia.

Maakuntien välisen rahanjaon sopiminen oli alun perin maakuntajohtajien vastuulla, mutta he eivät päässeet pitkistä neuvotteluista huolimatta asiasta sopuun.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajat vaativat rahoituksen tasaisempaa jakamista alueiden kesken, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntien johtajat toivoivat aiempien jakoperusteiden säilyttämistä.

Lintilän mukaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymä esitys ei kuitenkaan herättänyt maakuntajohtajien joukossa enää suurempaa kinaa.

"Kerroin esityksestä maakuntajohtajille, henki oli sellainen, että vihdoinkin tähän tulee ratkaisu. Nyt aletaan käyttää tätä rahaa alueiden kehittämiseen.

Samassa tiedotustilaisuudessa Lintilä kertoi myös Alueiden suunta -työryhmän perustamisesta, jotta seuraavan ohjelmakauden suunnittelu sujuisi paremmin.

Lue lisää:

Mitkä maakunnat saavat tahtonsa läpi? Ministerivaliokunta jakaa 1,5 miljardin aluekehitysrahat syyskuun loppuun mennessä, maakuntajohtajien kahden vuoden neuvottelut jäivät tuloksettomiksi