Kaikki irti lähiruokabuumista
Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen ihasteli alkuviikosta kotimaisten pientuottajien herkkuja Kluuvin kauppahallissa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPienet elintarvikeyritykset joutuivat takavuosina tekemään hartiavoimin töitä saadakseen tuotteita markkinoille. Nykyään yhä useamman yrittäjän tuotteet viedään käsistä.
Hallituksen lähiruokaohjelman koordinaattori Kirsi Viljanen on työskennellyt pienyrittäjyyden eteen jo vuosikymmenen ajan Ruoka-Suomi-teemaryhmän puheenjohtajana.
”Ei ole sattumaa, että nyt ollaan buumissa. On tarvittu sinnikkäitä yrittäjiä, jotka ovat jaksaneet puurtaa, vaikka markkinat eivät aina ole näyttäneet suotuisilta.”
Lähiruuan suosio ei ole vain kansallinen ilmiö, Viljanen muistuttaa. Länsimaiden miljoonakaupungeissa on havahduttu ottamaan selvää, mistä ruoka tulee.
”Syntyhistoria on vaihtoliikkeissä, mutta hyvin nopeasti lähiruoka on tullut kaiken kansan tietoisuuteen.”
Näyttää siltä, että EU:kin on kääntämässä kelkkaansa kohti paikallisen ruuantuotannon suosimista. Komission tekemien selvitysten mukaan kaikissa jäsenmaissa on merkittäviä paikallisesti toimivia jakeluketjuja.
Viljanen osallistui viime kuussa komission kutsuseminaariin, jossa keskustelun avaukset olivat lupaavia.
”Erityisen myönteistä oli, että komissio vihdoin tunnustaa pienimuotoisen maatalouden ja yrittäjyyden mahdollisuudet. Tähän astihan tukielementtejä on ohjattu erityisesti tuotannon laajentamiseen ja suurtuotannon skaalaetujen metsästämiseen.”
Hallituksen lähiruokaohjelma onkin Viljasen mielestä osuvasti ajoitettu.
”Suomi on poliittisella tasolla aika hienosti etunojassa, kun lähiruoka on sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti nouseva trendi.”
Suomessa on puhuttu paljon elintarvikelainsäädännön uhkista ja kustannuspaineista. Lähiruuan tuottajien lukumäärä on kuitenkin Viljasen mukaan pysynyt melko vakiona.
Lainsäädäntö tarjoaa pientuottajille joustoja, joiden toimivuutta on tarkoitus tarkistaa tulevassa lähiruokaohjelmassa.
”Yritysten lukumäärän nosto ei ole itsetarkoitus. Pääasia on saada olemassa olevat yritykset kasvu-urille ja kannattaviksi.”
Kannattavien yritysten vanavedessä myös alkutuottajat voivat Viljasen mukaan löytää uusia jakelukanavia entisten rinnalle.
Viljanen toivoo, että uusia kuluttajalähtöisiä toimintatapoja löytyy esimerkiksi sikataloutta koettelevan kriisin helpottamiseen.
Loistava esimerkki on Viljasen mielestä Benjamin lihatoria pyörittävä tuottaja, joka parantaa eläinten hyvinvointia yli pykälien myymällä osakkeita kuluttajille.
Tähän mennessä iittiläinen yrittäjä Ismo Eerola on kaupannut 260 osaketta ja hankkinut näin pääomaa yli 50 000 euroa uuden sikalan rakentamista varten.
Viljanen on aloittanut lähiruokakoordinaattorin työnsä kuulostelemalla eri tahojen odotuksia siitä, mitä lähiruokaohjelman tulisi sisältää.
”Eri alueiden toimijat toivovat ainakin vahvaa taustatukea ja yhteisten tavoitteiden määrittelyä.”
Lähiruokaohjelmaa ja luomuohjelmaa valmistellaan rinnakkain.
Kun luomu on tarkkaan säädeltyä, lähiruuan tuottajien keskuudessa on herännyt huoli valvontabyrokratian lisääntymisestä myös lähiruokamarkkinoilla.
Huoli on Viljasen mukaan aiheeton.
”Valvontabyrokratiaa ei ainakaan tämän ohjelman puitteissa lisätä. Ymmärrän kyllä pelon, kun tuottajat ovat muutenkin kovilla.”
Hallituksen lähiruokaohjelma valmistuu loppuvuodesta.
”Toivon, että jo kuntavaalit herättävät arvokeskustelua lähiruuasta ja sen vaikutuksista sekä kuntien verotuloihin että alueiden elinvoimaisuuteen.”
Hankintalainsäädäntö ei ole Viljasen mukaan esteenä, jos kunta päättää suosia lähiruokaa keittiöissään. ”Kyllä onnistuu, jos on tahtoa.”
”Enemmänkin kyse on siitä, että kuntien talous on tiukalla. Haetaan halvinta eikä arvioida lähiruuan kerrannaisvaikutuksia.”
Julkinen sektori on kaupan jälkeen elintarvikkeiden suurin ostaja.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
