Kerohirsi on lämmin
Reijo Niemelä työstää pelkkahirsiä ulkosalla. Kerohirret tehdään entiseen navettaan rakennetuissa tiloissa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSAMO (MT)
Keron Hirsirakennus Oy työstää kuusamolaisia hirsiä Jorma Mursun entisessä navetassa. Pohjoisen puu ja puukuitueriste muokataan täällä kerolämpöhirsiksi ja edelleen hirsitaloiksi.
Yritys tuotti aluksi perinteisiä pelkkahirsitaloja ja lämpöhirsiin siirryttiin pari vuotta sitten.
”Tämä on pelkkahirsiin verrattuna ylivoimaisen edullinen ja kilpailee hyvällä menestyksellä perinteisen hirren kanssa. Sadan neliön omakotitalon kehikko maksaa kerohirrestä tehtynä noin 20 000 euroa”, Jorma Mursu kertoo.
Kerohirren parhaat puolet tulevat esiin lämmöneristävyydessä. Nykyisin vaaditaan ympärivuotisesti asuttavalle rakennukselle eristävyydestä kertovaa U-arvoa 0,17. Se saavutetaan kerohiirellä helposti.
Mursu suosittaa valitsemaan 190 millin kerohirren. Siinä vital- tai puukuitueristettä on 100 milliä ja sen kahta puolta on 45 millin hirsilamellit.
”Samaan lämmön eristävyyteen pääseminen pelkällä hirrellä vaatisi 70 senttiä paksuutta – tai ulkopuolisen eristeen koolauksineen.”
”Luonnonkuitueriste estää kosteuden tiivistymisen talon rakenteisiin. Hengittävässä talossa ilmanvaihto tapahtuu luonnollisella tavalla, ja myös talon asukkaat hengittävät paremmin. Pullotiiviiden talojen terveyshaitoista on runsaasti todisteita”, sanoo Mursu.
Vanhassa navetassa mikään ei enää muistuta entisestä. Tilat ovat avarat ja valoisat. Puuntyöstökoneet ja kuljetinradat ovat vallanneet parsien paikat.
Navetasta tehtiin halli pari vuotta sitten. Sitä ennen se oli ehtinyt olla tyhjillään.
”Maidon tuotannosta luovuttiin vuonna 2005, kun olisi pitänyt laajentaa eikä jatkajaa ollut näkyvissä. Vanhimmalla pojalla oli eläinallergia”, Mursu muistelee.
Hirren käsittely oli luonnollinen valinta miehelle, jolla vasara oli pysynyt kädessä kauemmin kuin minne muisti yltää.
Nyt isä-Jorman ja poika-Jarnon yritys työllistää käytännössä koko perheen. Vanhin pojista hoitaa kerohirsien markkinointia oman yrityksensä kautta. Nuorin poika veistää pelkkahirsiä.
Pelkkahirsitalot ovat edelleen ohjelmassa, mutta niiden hinnat ovat useimpien mökin tai omakotitalon tarvitsijoiden tavoittamattomissa.
”Käsityö maksaa”, Jorma Mursu sanoo.
Toinen rajoittava tekijä on tarpeeksi järeän puutavaran saatavuus. Kun rakennukseen tarvitaan kuusikin metriä pitkiä hirsiä, ja paksuutta halutaan yli 30 senttiä, tavaraa on haalittava pitkin Kuusamoa ja joskus myös Venäjän puolelta.
Kerohirsitaloja ja -mökkejä myydään nyt 10–20 vuodessa. Talon voi ostaa avaimet käteen -toimituksena tai kehikkona.
Yksi kerohirren eduista on keveys: Se on helppo pystyttää miesvoimin. Nosturia tarvitaan yleensä vasta kattoristikkojen nostoon.
Päämarkkina on Pohjois-Suomessa, mutta vientiä on ollut myös Pohjois-Norjaan. Siellä lämmöneristävyys on korkeassa kurssissa. Myös venäläiset ovat kiinnostuneet.
Kerohirret tehdään Keronkylässä parikymmentä kilometriä Kuusamon keskustasta etelään. Oman perheen lisäksi työtä tarjotaan 5–6 muulle henkilölle. Heistä suurin osa pystyttää taloja eri puolille Suomea.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
