Ruotsalaiskarhu tappaa 11 poron-vasaa vuodessa
Ruotsalainen karhu tappaa poronhoitoalueella keskimäärin 11 poronvasaa vuodessa. Pahinta aikaa on toukokuun alusta kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun.
Ruotsalaiset riistantutkijat seurasivat vuosina 2010–2012 yhteensä 23 karhun saalistusta Udtjan ja Jällivaaran saamelaiskylissä. Karhut varustettiin lähetinpannoilla, jotka reagoivat vasovien porojen lähetinpantoihin.
Tutkimusalueilla karhut tappoivat 335 poronvasaa ja 18 aikuista naarasporoa eli vaadinta. Eniten vasoja hävisi öisin toukokuun loppupuoliskolla.
Tutkimusalueilla syntyneistä poronvasoista hävisi 30–50 prosenttia vasojen merkintään mennessä. Tutkijoiden mukaan karhut ovat pääsyy poronvasojen hävikkiin Udtjassa ja Jällivaarassa.
Ahkerimmiksi poronvasojen tappajiksi osoittautuivat emokarhut, joilla oli vuoden ikäisiä erauspentuja.
Kun yhden vasan teurasarvona käytettiin 1 500 kruunua, saatiin Udtjan saamelaiskylän vahinkosummaksi 335 000–1,14 miljoonaa kruunua. Oletus oli, että Udtjassa elää 71 karhua, jotka saalistavat vuodessa 223–760 poronvasaa.
Vahingonkorvausta udtjalaiset poronomistajat saivat valtiolta 11 300 kruunua.
Jällivaaran saamelaiskylän vuotuisiksi porovahingoiksi tutkijat laskivat 280 000–942 000 kruunua. Alueen 58 karhua tappaa oletuksen mukaan 187–628 poronvasaa vuodessa. Korvausta Jällivaaraan maksetaan 15 000 kruunua vuodessa.
Karhuja metsästämällä voidaan porohävikkiä vähentää merkittävästi siellä, missä karhutiheys on alhainen. Mutta jos esimerkiksi tuhannen vasovan vaatimen seassa elää 50 karhua, yhden karhun tappaminen vähentää vasahävikkiä laskennallisesti vain kaksi prosenttia.
Jos poronvasoja halutaan tehokkaasti suojella, karhunpyynti on kohdistettava erauspentujen kanssa kulkeviin karhunaaraisiin, ruotsalaistutkijat toteavat. Karhut pitäisi tappaa ennen touko-kesäkuun vaihdetta, jos haluttaisiin säästää sen kevään poronvasoja.
Poronvasoja eniten tappaneiden karhujen täsmäpyynti eli jäljittäminen lumettomasta maastosta on tutkijoiden mielestä mahdotonta.
Parhaiten vasahävikkiä torjuttaisiin, jos vaatimet vasoisivat aidatuissa tarhoissa. Poronhoitajien mielestä se ei ole käyttökelpoinen ratkaisu.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
