Suomi hakee joustoa ympäristö- ja ilmastotoimiin EU:n maatalouspolitiikassa – Komissio ei tyytyväinen Suomen ehdotukseen: "Vaarana alempi kunnianhimo"

Komissaari Phil Hogan, ministeri Jari Leppä ja Suomen tiedottaja Eeva Laavakari maatalousneuvoston lehdistötilaisuudessa Brysselissä. Kuva: Maa- ja metsätalousministeriö

Suomi ehdottaa maataloustuen ilmasto- ja ympäristövaatimusten yhdistämistä yhdeksi tavoitteeksi. Asiasta keskusteltiin EU-jäsenmaiden maatalousministereistä koostuvassa neuvostossa maanantaina Brysselissä.

Suomen tekemän esityksen mukaan jäsenmaille asetettaisiin yhteinen tavoitetaso, esimerkiksi tietty prosenttiosuus tai euromäärä kunkin jäsenmaan maatalousrahoituksesta, ja se tulee suunnata ympäristö- ja ilmastotoimiin.

Komission alkuperäisessä asetusehdotuksessa tavoiteprosentti määriteltiin ainoastaan maaseudun kehittämistuille. Sen mukaan 30 prosenttia niistä tulisi kohdentaa ympäristöön ja ilmastoon.

Suomen muutos ottaa kuitenkin jäsenmaiden erityisolosuhteet huomioon entistä paremmin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) uskoo.

Joustavuutta ja yksinkertaistamista tarvitaan ministerin mukaan entistä enemmän EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

”Haluamme, että paketti on vähintään sillä tasolla, kun komissio esittää. Esityksen myötä jäsenmailla olisi joustavuutta valita paikallisiin olosuhteisiin sopivia toimenpiteitä. Uudistus toisi jäsenmaille selkeämmän yhteisen ympäristö- ja ilmastotavoitteen", Leppä varmistaa.

Ilmastotoimiin sopivat toimenpiteet ja rahoitusosuus päätettäisiin yhdessä jäsenmaiden kesken vasta sen jälkeen, kun EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehys on ratkaistu.

Suomen ehdotus asettaisi yhteisen tavoitetason mutta mahdollistaisi jäsenvaltioille joustavuuden valita toimenpiteitä haluamallaan tavalla ensimmäisestä tai toisesta pilarista. Myös niin kutsuttuja eco-sceme-tukia voitaisiin lukea ympäristötavoitteeseen mukaan.

Suomen ehdotus närästää Euroopan komissiota.

Väistyvä maatalouskomissaari Phil Hogan varoittaa, ettei Suomen ehdotuksella välttämällä päästä kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Huolet koskevat erityisesti viljelijälle vapaaehtoisia, mutta jäsenmaille pakollisia eco-scheme -tukia.

"Haluan vahvistuksen, että komission esityksen elementit säilytetään. Emme voi hyväksyä, jos ilmastotavoite ei ole riittävän korkea. Lisäksi vaarana on, että ehdotukset ovat ristiriidassa yhteisten tavoitteiden kanssa ja ne johtavat vähemmän kunnianhimoisiin ohjelmiin. Ehdotus ei välttämättä ole askel eteenpäin vain taaksepäin”, Hogan kommentoi.

Leppä kuitenkin muistuttaa, ettei Suomen tarkoituksena ole vähentää ympäristö- ja ilmastotoimien vaikuttavuutta.

”Tarkoituksena ei ole vesittää ilmasto- ja ympäristötoimien kunnianhimoa – päinvastoin. Tarkoitus on lisätä niiden käyttöä”, Leppä sanoo.

Eco-scheme on Euroopan komission ensimmäisen kerran esittämä suorien tukien ympäristöohjelma. Sen avulla unionin jäsenmaat voivat edistää ympäristön kannalta hyviä käytäntöjä maataloudessa.

Toimenpiteisiin sitoutuminen on komission ehdotuksessa viljelijälle vapaaehtoista, mutta jäsenmaan tulee ottaa järjestelmä käyttöön.

Suomen maanantaina ehdottama malli eroaa merkittävästi Euroopan parlamentin valiokunnan ehdotuksesta.

Maatalousvaliokunta löi lukkoon sen, kuinka suorat tuet tulisi kohdentaa. Sen mukaan suorista tuista pitää suunnata 60 prosenttia perustukeen, 20 eco-scheme -tukiin, viisi uudelleenjakotukiin ja kaksi prosenttia nuorille viljelijöille.

Aiheesta jatketaan keskustelua jäsenmaiden neuvostossa ja EU-parlamentissa.

Suomi päättää EU-neuvoston puheenjohtajuuskautensa joulukuussa. Sitä ennen Suomi julkaisee edistymisraporttinsa maatalouspolitiikan etenemisestä.