Metsistä löytyisipotkua talouteen
Viime vuosikymmeninä metsän ja metsäteollisuuden merkitys Suomen taloudelle on jäänyt muiden teollisuudenalojen varjoon. Paperin ja selluloosan valmistaminen sekä lankkujen sahaaminen eivät ole olleet itc-maailmassa muotia.
Pahimpien uhkakuvien mukaan metsäteollisuus nähtiin alana, jolla ei ole sijaa tulevaisuudessa. Paperi- ja sellutehtaiden sulkemiset ovat tukeneet synkkää tilannekuvaa.
Koko taloutta koettelevan rakennemuutoksen seurauksena metsäteollisuuden merkitys on jälleen huomattu, vaikka ala on murroksesta toki saanut osansa.
Tullin perjantaina julkistamien ennakkotietojen mukaan sekä tuonti että vienti laskivat viime vuonna. Vaikka kauppataseen alijäämä hieman supistui, oli alijäämä 2,2 miljardia euroa. Taloudellinen taantuma näkyi muun muassa siinä, että raaka-aineiden ja investointitavaroiden tuontikin väheni.
Vientiään kasvattaneita aloja olivat kemianteollisuus ja metsäteollisuus paperia lukuunottamatta.
Kotimaiset metsäyhtiöt tekivät viime vuonna hyvää tulosta selluloosalla, pakkauksilla ja energialla. Esimerkiksi Metsä Groupin selluyhtiö Metsä Fiber teki uuden tuotanto- ja toimitusmääräennätyksen.
Metsäteollisuus odottaa kuluvastakin vuodesta valoisaa. Joulukuussa sahayritysten johtaja ennakoivat sahaukselle jopa supersykliä. Perinteisten tuotteiden lisäksi teollisuus on kehittänyt uusia tuotteita kuten biopolttoaineet, nanosellu ja ”muovin korvikkeet”. Tulevaisuudessa uusiutuvien energialähteiden kysyntä tulee edelleen kasvamaan.
Riittävästi uskoa tulevaisuuteen ei kuitenkaan näytä olevan. Puhe uudesta sellutehtaasta ei innosta teollisuutta. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen pitää huolestuttavana, että kaikilla kolmella kotimaisella isolla metsäyhtiöllä poistot ovat investointeja suuremmat. (MT 7.2.)
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mukaan uusien metsäinvestointien edellytyksenä on varmuus raaka-aineen saatavuudesta. Huolimatta siitä, että metsien kasvusta jää merkittävä osa hyödyntämättä, pitää Salo Suomea epävarmana investointikohteena. (MT 7.2.)
Metsäteollisuudella on heikko luottamus toimivaan puuhuoltoon kilpailukykyisin hinnoin investointien teknisen ja taloudellisen elinkaaren aikana. Näin siitä huolimatta, että puukauppa kävi viime vuonna lähes ennätystahtiin.
Ongelmana on, että suuri osa metsänomistajista on etääntymässä metsien aktiivisesta ja ammattimaisesta hoidosta. Erityisesti rikkidirektiivin aiheuttama kilpailuhaitta iskee Salon mukaan merikuljetusten varassa olevaan metsäteollisuuteen.
Salo toivoo uusista metsätalouden toimintamalleista rytinää metsiin.
Valtionneuvosto antoi torstaina eduskunnalle vuoteen 2050 tähtäävän metsäpoliittisen selonteon. Metsien merkitys Suomen taloudelle on ollut aina todella mittava. Onkin outoa, ettei vastaavaa selontekoa ole tehty aikaisemmin.
Vaikka maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan politiikan tehtävänä on luoda edellytyksiä uudelle metsään perustuvalle liiketoiminnalle, on selonteko kuitenkin
vain toivomuslista. Salon toivomia uusia toimintamalleja ei löydy.
Valtiovallalla on mahdollisuus ilman selontekoakin vahvistaa metsien hyödyntämistä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi aktiiviseen metsätalouteen kannustava ja hyvästä metsänhoidosta palkitseva verotus, tieverkon kunnosta ja puuenergian kilpailukyvystä huolehtiminen sekä teollisuuden investointien tukeminen.
Metsät ovat Suomen merkittävin luonnonvara. Sieltä löytyisi uutta potkua talouteen paljon nykyistä enemmän. Selontekojen lisäksi tarvitaan päätöksiä ja uusia investointeja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
