Kotona ehdokasta odottavat tyttäret Tilda (vas.) ja Friida sekä puoliso Tuomas, joka vastaa pitkälti kodin ja maitotilan arkirutiineista vaalikampanjan aikana. Apua on saatu myös lomituksesta ja lähipiiristä. Kuva: Saara Lavi
Tällainen on eduskuntavaalien ehdokkaan kevät: Kohtaamisia, keskusteluita ja kilometrejä
Äänestysalueen kiertäminen täyttää ehdokas Maisa Juntusen päivät tiiviisti. Lapset ja lypsykarja tuovat vastapainoa kampanjoinnille.
Pieksämäellä Matti ja Sirkka Yrjönen jututtavat ehdokas Maisa Juntusta muun muuassa autoiluun ja nuorisoon liittyvistä asioista. Kuva: Saara Lavi
Illalla koittava navettavuoro tuo vastapainoa vauhdikkaalle päivälle ihmisten parissa. Kuva: Saara Lavi”Juodaanko kahvit, tässä on vielä aikaa?” kysyy vihreiden eduskuntavaaliehdokas Maisa Juntunen Mikkelissä maanantaiaamuna. ”Melkein 20 minuuttia, se on mun aikataulussa paljon”, hän lisää.
Juntunen on käynyt jo ennen Mikkeliin tuloa kampanjoimassa kotikunnassaan Kangasniemellä. Nyt vuorossa on Suomen Yrittäjien vaalikiertue, jossa paikalla on runsaat kymmenen ehdokasta eri puolueista.
Luomumaitotilaa miehensä Tuomas Laitisen kanssa kuudetta vuotta pyörittävä Juntunen on itsekin yrittäjä.
Vesisade ja loskainen tori verottaa kuulijoita, mutta paikallisen nuorisovaltuuston edustajat tenttaavat ehdokkaita urheasti. Juntunen erottuu rivistöstä okrankeltaisella takillaan. Hän kannustaa nuoria tuomaan äänensä kuuluville ja kiittelee ilmastolakkoa. ”Pienetkin teot merkitsevät, ja säteilevät ympärilleen.”
Tilaisuuden lopussa paikalle saapuu kampanjapäällikkö Elina Jäntti, jolle Maisa antaa matkaan lisää esitteitä ja kertaa loppuviikon ohjelmaa. Nyt on aikaa pikaiselle lounaalle.
Sinne tulee myös pitkän linjan vihreä Mirja Koski. Hän kehuu Juntusen yleisönosastokirjoitusta.
”Olet saanut aikaan tietoon pohjautuvaa ruokakeskustelua.”
Koski on kasvanut 1960-luvun pientilalla eikä kannata avohakkuita tai yksipuolista viljelyä.
Juntuselle maatalous- ja metsäasioista puhuminen on luontevaa, sillä hän on ollut mukana tekemässä puolueensa maatalouspoliittista ohjelmaa. ”Kun siitä tuli hyvä, ajattelin että voin lähteä ehdokkaaksi.”
On aika lähteä kohti Pieksämäkeä. Se on Juntusen kotikuntaa lähin kaupunki ja siksi tärkeää maaperää kampanjointiin.
Ehdokas uskoo maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutukseen.
”Se on ykkössyy olla mukana politiikassa. Elinvoimaisia kaupunkeja tarvitaan, se ei ole maaseudulta pois. Myös elinvoimaista maaseutua tarvitaan esimerkiksi ruuantuotantoon ja vapaa-ajan viettoon.”
Pieksämäen Citymarketin edustalla keskustelu alkaa tutuilla kysymyksillä.
”Oletteko kieltämässä autoilun?”, tiedustelee Matti Yrjönen.
Juntunen selittää, että maaseudulla yksityisautoilua tarvitaan, koska julkista liikennettä ei ole. ”Mutta biokaasua ja muita vaihtoehtoja pitää kehittää.”
Sirkka Yrjönen muistuttaa, kuinka tärkeää on ajatella nuoria, sillä heissä on tulevaisuus.
”Ehdokas jos sattuu kohdalle, mielellään kysellään”, Yrjöset toteavat.
Autoilu ja metsien hakkuut ovat tyypillisiä aiheita, joista vihreältä ehdokkaalta kysytään. ”Usein pääsee korjaamaan väärinkäsityksiä”, Juntunen sanoo.
Kauppaan kulkee ihmisiä tasaisesti, osa huolii vaaliesitteen, osa ei. Muuta Juntunen ei jaa. Tavoitteena on mahdollisimman roskaton kampanja, asia edellä.
Seija Vauhkonen pysähtyy ja katsoo tiukasti. ”Olen pannut sinut merkille. Mitä asioita ajat?”
Juntunen kertoo elinvoimaisen maaseudun merkityksestä ja kokemuksistaan kampanjansa avauksessa, Kutemajärven kauppa-auton kyydissä. ”Oli avartavaa nähdä, millainen merkitys kauppa-autolla on. Siihen voisi yhdistää muitakin palveluja”, hän pohtii.
Vauhkonen nyökkäilee hyväksyvästi.
Paikallinen taksikuski ei ole yhtä positiivinen. Hän tenttaa Juntusta arvonlisäverosta ja taksilaista. ”Kannattaisi muistaa sinkkutaloudetkin eikä puhua vain lapsiperheistä”, hän neuvoo vielä.
”Saako sinua sanoa emännäksi?”, Mirja Koski huikkaa esitteiden jaon lomasta.
Juntunen vastaa myöntävästi ja naurahtaa: ”Nykyään jo hyväksyn sen.”
Annabella Häkkinen ennustaa, että Juntunen pääsee eduskuntaan. Siellä, niin kuin Pieksämäelläkin, tarvittaisiin lisää iloisuutta.
Parituntinen kaupan edustalla on ohi. Koski suuntaa junalle ja Juntunen kääntää auton kohti kotia.
Sitä ennen käydään vielä vaalikahvilalla Kangasniemen rantatorilla. Tukiryhmäläiset haluavat kuulla, miten päivä on sujunut. Kahvit juodaan kunnan infomökissä, jonka ehdokas on saanut käyttöönsä.
Juntunen innostuu kehumaan kotikuntansa palveluja, kuten kyläkoulua.
”Se on melkein niin, että tarvitaan muualta tuleva sanomaan, mikä kaikki meillä täällä on hyvin”, pohtii Kirsti Price.
Kahden lapsen äitinä Juntunen innostui kuntapolitiikasta tuodakseen sinne tulevaisuususkoa ja perheiden näkökulmaa.
Nyt hän haluaa vahvistaa maaseudun ääntä vihreissä. ”Yksittäiset heitot maaseutua vastaan eivät hetkauta, koska meillä on nyt linjaukset olemassa.”
Ensi kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa oleminen ei ainakaan vielä uuvuta. ”Pääosin on ollut kivaa, mutta aikaa blogin ja mielipiteiden kirjoittamiselle on vaikea löytää, kun kiertää aktiivisesti.”
Päivät täyttyvät politiikasta, mutta elämä on muutakin kuin vaalikampanjaa. Iltahämärässä, loskaisen kotitien päässä häämöttää navetta ja punainen puutalo. Juntusen mies on tehnyt ruuan valmiiksi, ja neljä- ja yhdeksänvuotiaat tytöt odottavat äitiä kotiin.
Mies on aktiivisesti mukana kampanjan taustatöissä, mutta varsinkin nuorempi lapsista palauttaa ehdokkaan nopeasti kotiarkeen. ”Hänelle kampanja on sitä, että olen paljon pois kotoa”, Juntunen huokaa.
”Yhdeksänvuotias jo paremmin ymmärtää, että juuri lasten tulevaisuuden takia haluan olla politiikassa mukana.”
Juntunen on entisenä kaupunkilaisena sopeutunut maalaiskylään ja miehensä kotitilalle hyvin.
”Elämän laatu on parantunut paljon. Tuntuu, että sitä on ilmoilla laajemminkin. Moni haluaisi valita maaseudulla asumisen, jos palvelut toimivat. Yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa jatkossakin, että ihmiset voivat asua siellä, missä he haluavat asua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
