EU-jäsenyys romautti ruuan hinnat yhdessä yössä

Kuva: Kari Salonen

Kun kaupat avautuivat ensimmäistä kertaa EU-Suomessa 1995, ruualla oli aivan toiset hinnat kuin ennen. Eikä kyse ollut euroista, sillä ne tulivat käteisrahaksi vasta 2002.

Suurin syy oli tuottajahintojen romahdus, kun siirryttiin kansallisesta maatalouspolitiikasta EU:n yhteismarkkinoihin. Viljojen hinnat putosivat alle puoleen. Varastoille maksettiin tosin korvausta.

Kaikki tapahtui periaatteessa yhdessä yössä. Käytännössä siihen meni kaksi yötä, koska uusivuosi oli sunnuntai ja muutenkin pyhäpäivä.

Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinta aleni ensimmäisenä EU-vuotena 11 prosenttia.

Ruuan hinnan halpeneminen ei ollut yllätys. Elintarviketeollisuusliiton puheenjohtaja Peter Fazer oli kampanjoinut EU-jäsenyyden puolesta lupaamalla, että Fazerin tuotteet halpenevat 20 prosenttia.

Jotta lupaus ei olisi tyhjän päällä, Fazer korotti useiden tuotteiden hintoja keväällä 1994. Leivät kallistuivat yleisesti 17 prosenttia ja jotkut leivonnaiset jopa yli 20 prosenttia.

Tammikuussa Fazerin leipien hinnat sitten laskivat. Ei tosin 20:tä prosenttia, mutta neljä prosenttia kumminkin.

Kauppa puolestaan varautui EU-jäsenyyteen luopumalla pitkäaikaisesta periaatteestaan, jonka mukaan kaupan palkkion pitää muuttua samassa suhteessa kuin ruuan hinnan.

Kun inflaatio otetaan huomioon, EU-aikana ruuan hinta kaupassa on noussut, mutta tuottajahinnat jääneet matamaan.