Talousarvion leikkaukset iskevät kyläkauppatukeen – uudet jakoperusteet lausuntokierrokselle

K-kauppa Molarius Ky Kiteen Villalassa toimii ympärivuotisesti. Kuva: Niko Nyrhinen

Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2019 asetuksen päivittäistavarakauppapalveluiden tukemisesta monipalvelukeskuksina harvaan asutuilla maaseutualueilla.

Vuosina 2021 ja 2023 jaettava määräraha on ollut kaksi miljoonaa euroa. Julkisen talouden suunnitelmassa 2024—2027 kyläkauppatuelle on osoitettu yhden miljoonan euron vuosittainen määräraha.

Eduskunta hyväksyi kuitenkin kyläkauppatuelle valtion talousarviossa vuodelle 2024 kertaluonteisen korotuksen, jonka mukaisesti määräraha vuodelle 2024 on 1,25 miljoonaa euroa.

Kyläkauppatuen määrärahan laskiessa on tullut välttämättömäksi arvioida, miten pienentynyt määräraha jaetaan. Tukialueen supistamisella ylläpidettäisiin tuen vaikuttavuutta ja tuettaisiin erityisesti harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun elinvoimaisuutta. Syrjäiset ja harvaan asutut alueet tarvitsevat erityisiä toimia elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

”Kyläkaupat monipalvelukeskuksina tarjoavat kauppapalveluiden lisäksi myös muita palveluja, jotka vahvistavat alueen elinvoimaa. Kyläkauppojen rooli erityisesti harvaan asutuilla alueilla on merkittävä myös muuten kuin kauppapalvelujen tuottajana”, sanoo maa– ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

Kyläkauppatuen tukikauden 2022–2023 arvioinnin mukaan kunnat näkevät kyläkaupat ja niiden tukemisen esimerkiksi asuinalueiden vetovoimaan liittyvänä tai joukko– ja asiointiliikenteen lisäämisvelvoitteiden vähentäjänä. Lisäksi tutkijat ja asiantuntijat korostavat kyläkauppojen ja niiden tukemisen vaikutuksia osallisuuden lisäämiseen.