Palvelumaksut nousevat kolmanneksella - Eläkeliitto ärähti

Terveyspalveluiden saanti on kallistumassa merkittävästi. Kuvassa Tohmajärven terveyskeskus. Kuva: Niko Nyrhinen

Sipilän hallitus esittää 30 prosentin korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja asiakasmaksuihin vuoden 2016 alusta.

Päätöksen valmistelu on tehty kaikessa hiljaisuudessa ilman lausuntokierrosta.

Eläkeliitto suhtautuu palvelumaksujen nostoon kielteisesti ja vaatii niihin tulosidonnaista maksukattoa.

"Asetuksella toteutettava korotusesitys olisi kohtuuton ja vaikeuttaisi pienituloisten ihmisten elämää", Eläkeliiton tiedotteessa todetaan.

Eläkeliiton mukaan asetuksen kielteiset seuraukset olisivat laajat ja koskettaisivat useita väestöryhmiä.

Maksujen korotukset myös kaventaisivat ihmisten mahdollisuuksia käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja.

Eläkeliitossa myös arvioidaan, että väestöryhmien välinen eriarvoisuus kasvaisi. Tämä olisi ristiriidassa sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa.

Eläkeliitto esitti jo kesäkuussa, että pienituloisten kansalaisten elämää rasittavia lääke- ja terveydenhuollon kustannuksia on kevennettävä ottamalla käyttöön tulosidonnainen maksukatto.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuille sekä lääkekustannusten omavastuuosuuksille olisi rakennettava yhtenäinen maksukatto, joka on tulosidonnainen.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat palvelumaksujen nousun rasittavan erityisen paljon köyhiä ja sairaita.

Kaikki palvelumaksujen korotukset ovat samansuuruisia.

SOSTE ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas katsoo, että päätöksen pohjana on ollut puhtaasti säästöjen hakeminen.

"Tällä kerätään rahaa, mutta ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Sitten on lätkäisty se korotus kaikkiin maksuihin samansuuruisena."

Hallitus on jättänyt tulonjakoa koskevat vaikutukset kokonaan tekemättä.

"Säästöt maksetaan köyhillä ja kipeillä ihmisillä", Kiukas sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja on ollut määrä tarkistaa joka toinen vuosi indeksin muutosten mukaisesti.

Myös tämän vuoden alussa maksuihin tehtiin erilliskorotus. Se oli 9,4 prosenttia. Nyt päätetty erilliskorotus on lähes kolminkertainen siihen verrattuna.

Asiantuntijat hämmästelevät korotuslinjaa sekä THL:ssä että Kelassa muun muassa siksi, että Suomessa asiakkaalta peritään huomattavasti suurempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.