Maatalousekonomisti: Venäjä pyrkii käyttämään nälkää aseena

Saksalainen maatalousekonomisti arvioi, että Putinin Venäjä pyrkii käyttämään nälänhätää aseena länttä vastaan. Kuva on pakolaisleiriltä Bekaan laaksosta Libanonissa, missä viljavarastot loppuvat pian. Kuva: Paula Liesmäki

Maatalousekonomisti Stephan von Cramon-Taubadel Göttingenin yliopistosta varoittaa Venäjän Ukrainan hyökkäyksen kauaskantoisista seurauksista, Agrarheute-lehden haastattelussa.

Nopeasti paheneva viljapula uhkaa köyhiä maita, mikä tarkoittaa nälkää, muuttoliikettä ja epävakautta.

Ukrainan kyky viedä viljaa heikkenee dramaattisesti, Cramon-Taubadel arvioi. Jopa optimistisessa skenaariossa maan viljanvienti laskee ensi talvena 35 miljoonaa tonnia 29 miljoonaan tonniin edellisvuoden 64 miljoonasta tonnista eli alle puoleen.

Maaliskuun alussa maailman maatalousmarkkinat reagoivat nostamalla viljan hinnat historiallisiin ennätyskorkeuksiin.

Göttingenin maatalousekonomisti varoittaa, että satojen miljoonien ihmisten elintarvikehuolto köyhissä, tuonnista riippuvaisissa maissa on vaarassa dramaattisesti. Lähi-Itä, Afrikka ja Kaakkois-Aasia kärsivät nyt eniten.

Cramon-Taubadel olettaa, että "Venäjän diktaattori" yrittää käyttää nälkää aseena. Putin toivoo lisäävänsä muuttovirtoja.

Elintarviketurvan ja epävakauden johdosta ihmiset Afrikassa ja Lähi-idässä pääsisivät EU:hun. Tämä heikentää ja hajottaa EU:n solidaarisuutta.

Taloustieteilijä ennustaa, että Putin syyttää länttä nälän lisäämisestä ja elintarviketurvan puutteesta. Venäjä esiintyy hätätilanteissa pelastajana, mutta ei voi toimittaa viljaa lännen talous- ja rahoituspakotteiden vuoksi.

Toimitusvarmuus ei ole vaarassa Saksan kaltaisissa rikkaissa maissa, maatalousekonomisti toteaa. Elintarvikkeiden hinnat nousisivat, mutta useimmilla kotitalouksilla olisi siihen varaa, Cramon-Taubadel sanoo.

Pienituloisia kotitalouksia voitaisiin tukea kohdistetulla toimeentulotuella.

Cramon-Taubadelilla on selkeitä suosituksia EU:lle.

Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on kyseenalaistettava. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa meidät tunnustamaan, että maatalouspolitiikalla on geostrateginen ulottuvuus.

Viimeisimmät maatalouspoliittiset päätökset ovat tehty pääosin EU:n sisäisistä lähtökohdista, mutta "nyt ei ole kyse vain söpön kuvakirjaviljelyn halun tyydyttämisestä".

Cramon-Taubadelin mukaan tarvitaan politiikkaa, joka tekee koko EU:n maataloudesta kestävämmän ja samalla tuottavamman sen sijaan, että parannettaisiin kestävyyttä tuottavuuden kustannuksella.

Taloustieteilijä toteaa, että on vastuutonta käyttää neljäsosa EU:n maatalousmaasta luonnonmukaiseen viljelyyn, joka tuottaa vähintään kolmanneksen vähemmän.

Sama koskee kasvinsuojeluaineiden käytön puolittamista tilanteessa, jossa maailma näyttää ajautuvan vuosia kestävään alituotantoon ja pahenevaan ruokakriisiin.

Lue lisää täältä: Agrarexperte warnt: Putin wird Hunger als Waffe einsetzen