Kännykkäkuvat avuksi metsänarviointiin – FFD:n ja tamperelaisen Trestiman hiilinielujen laskuria on testattu jo Vietnamissa

Kultakin metsäkuviolta otetaan noin kymmenen valokuvaa. Sovellus tunnistaa kuvista rungot ja puulajit. Kuva: Simo Kivimäki

FFD kehittää hiilinielujen laskuria yhteistyössä tamperelaisen Trestiman kanssa.

Kehitysmaissa voitaisiin osittain luopua kalliista ja työläästä metsän ja hiilensidonnan sertifioinnista, jos se yhdistettäisiin Trestiman kännykkäkuviin perustuvaan metsänarviointijärjestelmään. Teknologia olisi erityisen tarpeellinen arvioitaessa pientuottajien metsiä, jotka sijaitsevat usein kaukana keskuksista.

”Satelliitti- ja lineaarikartoitukset soveltuvat eri käyttötarkoituksiin kuin meidän teknologiamme. Sitä paitsi ne eivät ratkaise sitä ongelmaa, miten jonkin tietyn metsän hiilitaseen kehittymistä voidaan seurata”, toteaa toimitusjohtaja Simo Kivimäki Trestimasta.

Hän arvelee, että ei ole liioin järkevää lentää vuosittain lentokoneella muutaman viikon tarkastus- ja arviointimatkalle, jos lähempänä asuvat ihmiset voivat toimittaa saman tiedon yksinkertaisemmin ja nopeammin.

Hiilinielujen mittaamiseen ja ennen kaikkea hiilikauppaan työkalut ovat Kivimäen mukaan aika sopivat jo nykyisellään.

”Järjestelmällämme voidaan luotettavasti sekä mitata että todentaa mittaukset. Siihen voi siis luottaa myös kolmas osapuoli, koska kuvien ottopaikoista, aikaleimoista ja sijainnista voidaan todentaa niiden alkuperä”, hän sanoo viitaten ulkopuolisen arvioinnin tärkeyteen.

Lisäksi järjestelmään liitetään hiilikertymän laskuri, joka kertoo, paljonko metsä sitoo hiiltä mittaushetkellä. Tähän käytetään Helsingin yliopiston laskentamalleja ja Sitran keräämiä tietoja hiilensidonnan hinnoista.

FFD:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio kertoo, että jatkokehitykseen haetaan paraikaa rahoitusta, jotta lopullinen kehitystyö saadaan vietyä loppuun.

Trestiman sovellus on ladattavissa älypuhelimeen vapaasti sovelluskaupasta. Kun sen kanssa menee metsään, kartalla näkyy, millä metsäkuviolla liikutaan.

”Siellä otetaan kuvia joko ennalta määrätyistä paikoista tai satunnaisotannalla. Sovellus lähettää ne pilveen, ja niistä tunnistetaan rungot ja puulajit. Noin kymmenen kuvaa per kuvio yleensä riittää”, Kivimäki kuvaa.

Trestiman metsänarviointijärjestelmää on jo kokeiltu FFD:n hankkeessa Vietnamissa. Toimiiko se yhtä hyvin trooppisessa metsässä kuin boreaalisessa?

Lähtökohtaisesti metsänarviointi on samanlaista kaikkialla. Järjestelmälle pitää silti opettaa uudet puulajit, ja malleja on säädettävä puulajien ominaisuuksien mukaan.

”Jos samassa metsikössä on liikaa lajeja, se tuo tietyt haasteensa. Parhaiten sovellus sopii metsitetyille alueille, joilla lajikirjo jää usein alle viiteen lajiin”, Simo Kivimäki myöntää.