Norppalaskennoissa ei löydetä kaikkia kuutteja
Suomessa syntyy joka kevät enemmin saimaannorppia kuin virallinen tilastotieto kertoo.
Osa syntyneistä kuuteista jää pesälaskijoilta huomaamatta, eikä niitä koskaan näy tilastoissa. Saimaassa ne silti uivat, kasvavat ja aikanaan lisääntyvät.
Todiste näistä ”olemattomista” kuuteista saatiin viime viikolla, kun eteläiseltä Saimaalta, Taipalsaaren Kattelussaaren pohjoispuolelta löytyi mökkirantaan ajautunut 80-senttinen kevättalvella syntynyt kuutti.
”Tämä kuutti on syntynyt elävänä ja kasvanut normaalisti noin kuukauden verran, ennen kuin on kuollut”, sanoo suojelubiologi Jouni Koskela, joka tutki kuolleen kuutin.
Metsähallituksen norppalaskennan mukaan Kyläniemen eteläpuolella syntyi vain yksi kuutti ja se on nähty elossa vielä touko–kesäkuulla. Nyt Kattelussaaren vesiltä löytynyt kuutti oli kuitenkin kuollut jo viimeistään huhtikuun alussa.
”On tässä löydössä se hyvä puoli, että nyt tiedämme Kyläniemen eteläpuolella elävän ainakin kaksi synnytyskykyistä norppanaarasta”, sanoo puolestaan Metsähallituksen ylitarkastaja, suojelubiologi Tero Sipilä.
Kukaan ei tiedä, kuinka monta vuotta tämä toinen norppanaaras on alueella pesinyt ja montako kuuttia se on synnyttänyt.
Metsähallituksen vuosittain julkaisemat luvut syntyneiden kuuttien määrästä perustuvat vain varmistettuihin synnytyspesähavaintoihin. Joka kevät Saimaan rantoja koluaa yli sata vapaaehtoista pesiä laskemassa.
Pesälaskennoissa löytyy joka kevät yhteensä 300–600 norpan pesää ja noin 50–60 pesästä jäljet syntyneestä kuutista.
Pesien kokonaismäärä on suurin huonolumisina talvina, jolloin norppa joutuu tekemään useampiakin vaihtopesiä itselleen. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan norppa tekee itselleen uuden pesän jään päälle kinokseen noin vuorokaudessa.
Vaikka valtaosa Saimaalla löydetyistä pesistä onkin vuodesta toiseen samoissa luodonkärjissä sijaitsevissa kinoksissa, norpat tekevät myös koko ajan uusia pesäluolia lumikinoksiin.
Norpansuojelusta Suomessa vastaavan Metsähallituksen ja norppatutkijoiden yhteinen epä-
virallinen kanta näiden löytymättömien kuuttien määrästä on ”muutama yksilö vuodessa”.
Jos tuo muutama on 5–6 kuuttia, se on jo 10 prosenttia kokonaissyntyvyydestä.
1980-luvun alusta asti tehdyn pesälaskennan tulokset ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia ja antavat parhaan mahdollisen varan tiedon saimaannorpan kannan kehityksestä.
Koko maailmassa on vain kolme hyljelajia, joiden kannan seurannan merinisäkästutkijat katsovat olevan hyvällä tolalla. Ne ovat saimaannorppa, Havaijin munkkihylje ja Stellerin merileijona.
HARRI EKHOLM
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
