Tanska ja Italia eivät juurisäästäneet kuntauudistuksilla
Kuntauudistukset eivät tuota juuri taloudellisia säästöjä Tanskassa tai Italiassa, joissa kuntarakennetta suurennettu. Niitä tarjotaan malliksi Suomelle.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT julkaisi tiistaina kirjan, johon on koottu tutkijoiden artikkeleita kuntauudistuksista eri maista. Tutkijat pitivät seminaaria Helsingissä.
Tanskassa tehtiin suuri kuntauudistus viisi vuotta sitten. Kuntien lukumäärä väheni 271:stä 98:aan. Maakunnat vähennettiin viiteen. Lähtökohta oli 14 maakuntaa.
”Menosäästöjä on voitu tähän mennessä osoittaa vain yleishallinnosta”, VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio summaa.
Kuntauudistuksen alkuvaiheessa kuntien menot kasvoivat, joten Tanskan valtio tiukensi pariin otteeseen menokuria. Palkat ja palvelut harmonisoitiin parhaan kunnan mukaan.
Valtionosuuksia pienennettiin uudistuksessa ja niiden tasausta vähennettiin. Nyt valtionosuuksia leikataan lisää, jos kunta ylittää budjetin tai valtion määräyksiä.
Kuntakoon kasvu yllätti Tanskassa. Tavoite asetettiin 30 000 asukkaaseen, mutta uusista kunnista tuli keskimäärin 55 000 asukkaan kokoisia. Nyt asukkaat valittavat vähäistä vaikutustaan.
Palvelujen koordinointi vanhusten palvelujen ja sairaanhoidon välillä koetaan vaikeaksi ja se vaatii lisärahaa. Sairaanhoidon resursseja on nyttemmin lisätty.
Tanskassa kunta hoitaa peruspalvelut ja aluehallinto sairaalat sekä perusterveydenhuollon. Ruotsissa tehtävät kuuluvat maakunnalle. Suomessa ja Norjassa kunnat järjestävät.
Norjalaistutkijat Lars-Erik Borgen ja Jorn Rattson tarjoavat Tanskan uudistuksen mallia Suomelle ja Norjalle, joissa kuntakoko on verraten pieni.
”Suurten kuntien tulopohja olisi vahvempi ja erot väestön palvelutarpeessa vähenisivät.”
Suomessa ei kuntien haasteisiin tutkijan mukaan voida vastata yksin sääntelyä ja rahoitusta uudistamalla. Päätehtävistä suuri osa menisi valtiolle. Kunnille jäisi infrastruktuuri.
”Samanaikaisesti pitää päättää kuntien ja valtion työnjaosta, kuntarakenteesta, rahoitusjärjestelmästä ja kuntien ohjauksesta”, Moisio luettelee.
Pääkaupunkiseudun metropoliuudistukseen haetaan mallia Torinosta Italiasta. Ratkaisuksi tarjotaan hallintoa, jossa ylätasolla ratkaistaan maankäyttö, liikenne sekä vesi- ja jätehuolto. Moisio myöntää, että kaksitasoinen hallinto toimii muuallakin Suomessa. Uudellamaalla siitä vain on keskusteltu eniten.
Suur-Torinossa epäonnistuttiin liki 15 vuotta sitten, sillä metropoli ja kuusi kuntaa eivät saaneet toimivia kokonaisratkaisuja.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
