Iran torjuu länsimaiden vaatimukset hyökkäysaikeista luopumisesta

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian (oik.) ja äärijärjestö Hamasin surmattu johtaja Ismail Haniyya on kuvattuna Teheranin keskustassa olevalla mainostaululla. LEHTIKUVA/AFP .  

Iran kertoo torjuvansa länsimaiden vaatimukset siitä, että maan pitäisi luopua hyökkäysaikeistaan Israeliin.

Iranin ulkoministeriön mukaan länsimaiden esittämät vaatimukset ovat ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa ja samalla julkinen tuen osoitus Israelille.

Ministeriön mukaan Irania kehotetaan olemaan ryhtymättä pelotetoimiin maata vastaan, joka on loukannut sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

”Tällainen pyyntö ei ole poliittisesti looginen”, ulkoministeriön tiedottaja Nasser Kanani sanoo lausunnossa.

Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Italia ja Britannia kehottivat maanantaina yhteisessä lausunnossaan Irania vetäytymään hyökkäysaikeistaan.

Myös Britannian pääministeri Keir Starmer kehotti maanantaina Irania pidättäytymään hyökkäämästä Israeliin, pääministerin kanslia kertoi. Pääministeri oli puhunut puhelimitse Iranin presidentti Masoud Pezeshkianin kanssa ja kertonut olevansa syvästi huolissaan alueen tilanteesta.

Pääministerin kanslian tiedottajan mukaan Starmer oli kehottanut kaikkia osapuolia välttämään uusia yhteenottoja alueella ja pyrkimään tilanteen lieventämiseen.

Pezeshkian sanoi puolestaan maanantaina, että Iranilla on oikeus "vastata aggressioihin".

Äärijärjestö Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyya oli heinäkuun lopulla vierailulla Iranissa presidentin virkaanastujaisten vuoksi, kun hänet surmattiin iskussa, josta Iran ja Hamas ovat syyttäneet Israelia.

Päivää aiemmin Israel oli surmannut Iranin tukeman äärijärjestö Hizbollahin korkea-arvoisen komentajan Fuad Shukrin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa.

Hamasin aseellinen siipi kertoi maanantaina taistelijoidensa ampuneen yhden israelilaisen panttivangin ja haavoittaneen kahta naispanttivankia vakavasti Gazassa.

Hamasin aseellisen siiven edustajan Abu Obeidan Telegram-viestipalvelussa julkaisemassa lausunnossa kerrottiin, että kyseessä oli kaksi erillistä tapausta, joissa vankeja vartioineet Hamasin taistelijat olivat ampuneet kohti panttivankeja.

Lausunnossa ei kerrottu vankien henkilöllisyyttä tai sitä, milloin viestissä mainitut tapaukset olivat sattuneet. Obeidan mukaan ampumisia tutkimaan on perustettu ryhmä.

Israelin asevoimat sanoi lausunnossa, ettei sillä ole tiedustelutietoa, jonka avulla se voisi vahvistaa tai kumota Hamasin väitteet. Se kertoi jatkavansa asian tutkimista voidakseen selvittää väitteiden uskottavuuden.

Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät lokakuun alussa hyökkäyksen Israeliin. Hyökkäyksessä sai surmansa Israelin viranomaisten mukaan liki 1  200 ihmistä. Lisäksi järjestöt ottivat yli 250 panttivankia.

Israelin asevoimien mukaan panttivangeista 111 on edelleen Gazassa. Gazassa olevista panttivangeista 39 on armeijan mukaan kuitenkin kuollut. Israel laskee mukaan panttivankeihin myös kuolleet, kunnes heidän ruumiinsa on saatu takaisin Israeliin.

Israelin hyökkäyksessä Gazaan on Hamasin alaisten terveysviranomaisten mukaan kuollut liki 40  000 ihmistä.

Venäjä on huolissaan siviilien kuolemista Gazassa, sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putin Moskovassa vierailevalle palestiinalaisten presidentille Mahmud Abbasille tiistaina.

”Olemme ennen kaikkea huolissamme siviilitappioista. Teemme kaikkemme tukeaksemme Palestiinaa ja palestiinalaisia”, Putin vakuutti.

Putinin mukaan ainut tapa kestävän rauhan luomiseen Lähi-itään on YK:n päätöslauselmien toimeenpano ja toimivan Palestiinan valtion perustaminen.

”Tunnemme, että Venäjä kuuluu Palestiinan kansan rakkaimpiin ystäviin”, Abbas vastasi Putinille.

Venäjä tasapainotteli vuosia Lähi-idän politiikassaan Israelin ja muiden alueen toimijoiden välillä, mutta Gazan sodan syttymisen jälkeen se on lähentynyt Israelin arkkivihollisia, äärijärjestö Hamasia ja Irania.

Venäjä on toistuvasti kritisoinut Israelin toimia Gazassa ja kehottanut sitä suurempaan pidättyvyyteen.