”Tiestön kunto romahtanut”
”Kymmenen vuotta on joustettu ja joustettu, mutta nyt teiden kunnossa tulee totaalirymähdys. Pääteiden päällysteiden kunto on huono ja alemman tieverkon katastrofaalinen. Korjaaminen tulee kaksin verroin kalliimmaksi, kun pohjarakenteet pettävät.”
Äänessä ei ole tiealan yhdistysaktiivi, vaan liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.).
”On arvovalinta ja tulppa yhteiskunnan kehitykselle, jos tavarat ja ihmiset eivät pääsee liikkumaan.”, Kyllönen sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.
Tiestön korjausvelan on laskettu olevan noin miljardi euroa.
Sorapintaisten teiden korjaamiseen on enää kolmasosa aiemmista varoista. Alempi tieverkko rapautuu niin, että kolmen vuoden kuluttua huonokuntoisten teiden määrä kaksinkertaistuu.
Kehysriihessä rahaa tuli perustienpitoon 226 miljoonaa euroa. Kyllösen mukaan isoilta väylähankkeilta siihen siirretään jatkossa vuosittain 100 miljoonaa euroa.
”Mutta se ei vielä riitä. Tasokorotuksen tarve perusväylänpitoon on jo 200 miljoonaa euroa, jotta korjausvelkaa voitaisiin alkaa purkaa. Silloinkin veisi useita vuosia, että oltaisiin edes nollatasolla.”
Kyllönen haluaisi maa- ja metsätalousministeriön (MMM) mukaan korostamaan alemman tieverkon yhteiskunnallista mer-kitystä.
”Sekä rahoituksen että toiminnallisuuden turvaaminen on useamman ministeriön yhteinen ponnistus”, hän sanoo, mutta ei myönnä kärkkyvänsä MMM:n kukkaroa.
Profiilin nostoa auttaisi myös nimenmuutos.
”Yksityistie kuulostaa jonkun omalta tieltä. Ajatellaan, ettei sellaista tarvitse tukea. Mutta näiden pienten verisuonten merkitys muulle väylästölle on elintärkeä eikä niiden saa antaa romuttua. Puhuisin yksityisteiden sijasta mieluummin vaikka paikallisteistä.”
Korjaustarve ei johdu kesällä teillä sallittavista nykyistä isommista rekoista, sillä niissä paino jakautuu nykyistä laajemmalle alalle ja useammalle akseleille.
”Tiet ja sillat on korjattava joka tapauksessa. Meillä ajetaan jo nyt ylisuurilla painoilla ja liikkuvan poliisin mukaan elämme paikoin laittomassa tilassa”, Kyllönen sanoo.
Ylityspaineet tulevat hänen mukaansa sekä Suomen sisäisestä että Suomen ja muiden maiden välisestä kuljetuskilpailusta.
Uudet mitat ja massat edellyttävät ensisijaisesti toimia pääväylillä.
”Ei ole tarkoitus, että joka ainoalla tiellä voisi jatkossa ajaa isolla autolla. Mietimme pääväylien kriittisten siltojen ja teiden korjaamista yhdessä teollisuuden ja kuljetusyrittäjien kanssa.”
Hallitus haluaa puukuljetuksia rautateille, mutta isoja rekkoja tarvitaan Kyllösen mukaan hakkeen, jalostetun puun ja elintarvikkeiden kuljetuksiin.
Sanavalmis ministeri sai viime syksynä aikaan kohun, kun hän vaati Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalaa tilille tämän sopimista liikennehankkeista. Seuraksena pääjohtaja erosi.
Sovitut hankkeet kuitenkin toteutetaan, ministerin esikunnasta vakuutetaan.
Hallitus asetti viime torstaina ohjausryhmän miettimään julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamista. Valtion, kuntien ja Kelan rahaa kuluu nyt erilaisiin vammaispalvelu-, asiointi- ja koulukyyteihin miljardi euroa vuodessa.
”Perushuoli on, että raha ei lisäänny, eli tällä kustannuskehityksellä entistä harvempi saa kyytiä. Mietimme, kuinka joukkoliikenne voisi palvella myös henkilökuljetuksia”, Kyllönen sanoo.
Oikein ei ole, ettei sairaalasta taksilla kotiutuva mökin mummo saa samalla kuljetuksella poiketa matkalla ruokakaupassa tai pankissa, vaan joutuu tilaamaan kotoaan uuden taksin.
”Tarkoitus on palvella entistä useampia ihmisiä ja käyttää järkevästi yhteiskunnan varoja, ei kerätä vaikeavammaisen kyytiin 60:tä ihmistä. Mutta jos esimerkiksi kouluautossa on tilaa, mummo voisi lähteä asioimaan samalla kyydillä pikku Petterin kanssa.”
Kyllönen kannattaa myös maaseudun kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja reitistöjen suunnittelemista matkustajien tarpeiden mukaan.
”Nyt Kajaanista ei kaikilta lennoilta ehdi bussilla Suomussalmelle, kun pysäkki on yhdeksän kilometrin päässä. Samaan aikaan vakioreittejä voi kulkea iso bussi, jossa on kaksi matkustajaa. Onko tämä toimivaa joukkoliikennettä?”
Kainuulaista Kyllöstä silminnähden sieppaa kaivosyhtiö Talvivaaran toilailut vesiensä kanssa.
”Olen tosi pettynyt siihen, että monen prosessinkaan jälkeen vedenpuhdistuskuviota ei ole haluttu lähteä viemään kuntoon. Jos kunnon puhdistamo olisi rakennettu heti, mitään tällaista ei olisi tullut.”
Kyllönen myöntää, että lainsäädäntö on muuttunut ja luonnosta tullut runsaasti lunta ja vettä.
”Mutta liian kovaa peliä on pelattu ihmisten turvallisuudella ja luonnolla. Alueen ihmisten suurin huoli on, että tämä vain jatkuu ja jatkuu.”
”Surullisinta on se, että majavakin rakentaa paremman padon kuin me ihmiset.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
