Miksi maatilalta kotoisin olevat menestyvät talviurheilulajeissa? Asiantuntija vastaa

Krista Pärmäkoski toi päättyneissä olympialaisissa puolet Suomen mitaleista. Kuva: Frank Hoermann

Hiljattain päättyneissä talviolympialaisissa kaikki henkilökohtaisen mitalin voittaneet urheilijat ovat maaseudun kasvatteja.

Urheilun alkuaikoina vahvalla maaseudulla oli mukaan suuri merkitys. Lajit, joita tuolloin harrastettiin, olivat hyvin vahvasti yksilölajeja. Tuolloin harrastettiin esimerkiksi hiihtoa, painia sekä yleisurheilua.

Meillä kaupungistuminen alkoi kansainvälisesti tarkasteltuna melko myöhään, vasta 1960-1970-luvuilla. Kaupungistumisen myötä Suomeen syntyi ammattilaisurheilukulttuuri, jossa pelataan jääkiekkoa ja harrastetaan muunlaisia joukkuepelejä.

Nyt urheilun kehityksessä ollaan seuraavassa vaiheessa, jossa ruvetaan keskustelemaan jopa siitä, onko elektroninen urheilukin urheilua.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun asiantuntija Jari Lämsä arvioi, että maastohiihtomenestyksen ja maaseudun yhteys on melko selkeä. Maastohiihto on Lämsän mukaan selkeästi niin sanottu "koko Suomen laji", jota harrastetaan ympäri Suomea ennen kaikkea pienillä paikkakunnilla.

"Maaseudun voima näkyy maastohiihdossa", hän sanoo.

Toisessa menneiden olympialaisten mitalilajissa, lumilautailussa, sen maaseutukytköstä selittävät Lämsän mukaan olosuhteet. Lumilautailun harrastuspaikat nimittäin ovat usein pienemmillä paikkakunnilla.

"Tosin niitä laskettelupaikkoja on myös kaupunkien läheisyydessä", Lämsä muistuttaa.

Maaseudulla ja kaupungeissa harrastetaan Lämsän mukaan jossain määrin eri lajeja. Siinä missä maaseudulla harrastetaan yleisesti yksilölajeja, kaupungeissa keskitytään sen sijaan joukkuelajeihin.

"Etenkin poikien harrastuksena nämä joukkuepalloilut ovat hyvin vahvassa asemassa. Minun mielestä se näkyy tuossa Suomen joukkueen menestyksessä", asiantuntija sanoo.

Lämsä huomauttaa, että miehet saivat olympialaisista vain yhden mitalin ja lisäksi myös pistesijojen valossa miehet menestyivät kokonaisuutena naisia heikommin.

Miksi joukkuelajit sitten ovat poikien keskuudessa yksilölajeja suositumpia? Asiantuntija arvioi syyksi sitä, että joukkuelajeissa on niiden ammattimaistumisen myötä mahdollisuus olla ammattiurheilija.

Kaupungistumisen myötä voidaan ajatella, että yksilölajien menestys saattaa siis tulevaisuudessa heikentyä nykyisestä. Lämsä ei kuitenkaan usko, että tilanne muuttuu nykyisestä kovin nopeasti. Hiihdon tulevaisuus ei silti näytä kovin ruusuiselta.

"Semmoista hiihtokulttuuria, joka esimerkiksi Norjassa on, on aika vaikeaa enää rakentaa Suomeen", hän arvioi.

Meillä hiihtoa harrastaa Norjaan verrattuna selkeästi harvempi. Norjan hiihto elää Lämsän arvion mukaan pienissä kunnissa ympäri Norjaa ja edustuspaikoista käydään kovaa kilpailua. Yhdestä ikäluokasta edustuspaikoista kilpailee useita kymmeniä nuoria. Paikallistasolla nuorille tarjotaan Lämsän mukaan mahdollisuudet harrastaa hiihtoa puoliammattilaisena.

"Meillä varmaan on jossain määrin sitä, mutta se on paljon vaatimattomampaa", hän perkaa Norjan hiihtomenestyksen taustoja.

Tässä vaiheessa iso kysymys on Lämsän mukaan se, pitäisikö urheilujärjestelmää rakentaa enemmän alhaalta ylöspäin vai keskittää nykyistä enemmän panostuksia aivan terävimpään huippuun. Tällä hetkellä olympiakomiteassa on keskitytty hänen arvionsa mukaan pääosin urheilun terävimpään huippuun seuratoiminnan kustannuksella.

Asiantuntijan mukaan perinteisistä maaseudun lajeista on kuitenkin mahdollista saada jatkossakin menestystä. Se kuitenkin edellyttää muutosta.

"Suuntaus tuntuu olympiakomitealla olevan, että halutaan naiset tasa-arvoisesti mukaan. Meidän mahdollisuus maaseudulla harrastettavissa lajeissa on siinä, että meillä olisivat naiset mukana hiihdon lisäksi aktiivisesti myös mäkihypyssä ja yhdistetyssä", hän ennakoi.