Julkisissa hankinnoissa on punnittava jatkossa vaikutukset ympäristöön – Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Valinnoilla on väliä. Vuonna 2019 julkiset hankinnat muodostivat 16 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä.
Hankintojen ympäristövaikutukset on huomioitava jollain tasolla myös valtion ateriapalveluissa. Kuva: Jaana KankaanpääJulkisissa hankinnoissa edellytetään jatkossa ympäristövaikutusten tarkastelua. Käytännössä hankintojen hiili- ja luontojalanjälki on saatava pienemmäksi ja lisättävä kiertotaloutta.
Periaatepäätös velvoittaa valtion hankintayksikköjä huomioimaan julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet. Valtioneuvoston periaatepäätös ulottuu vuoteen 2035.
Julkisten hankintojen arvo on Suomessa yli 38 miljardia euroa vuodessa eli noin 14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2019 hankinnat muodostivat 16 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä.
Ympäristötavoitteet koskevat rakentamisen, kuljetusten ja ajoneuvojen, elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen, tiettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tieto- ja viestintäteknologian julkisia hankintoja.
Tavoitteet ohjaavat organisaatioiden hankintoja ja näyttävät yrityksille suuntaa tulevaisuudessa tarvittavista ratkaisuista.
Kasvisten ja marjojen hankintaan löytyy 49 erilaista kriteeriä, joiden vaativuus vaihtelee perustasosta edelläkävijöihin.
Kukin hankintayksikkö määrittelee itse toimet, keinot ja kriteerit hankinnan toteuttamiseksi yritysten kanssa neuvotellen.
Hankintayksikkö huomioi tavoitteet hankinnoissa siten, että ne eivät aiheuta lisäkustannuksia hankinnan elinkaaren aikana, eivätkä vaikuta hoitotuloksiin tai potilasturvallisuuteen.
Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet laadittiin yhteistyössä ministeriöiden, hankintayksiköiden sekä toimialajärjestöjen kanssa vuosina 2024–2025.
Hankintayksiköiden tueksi ympäristöministeriö on koonnut yhteenvedon julkisia hankintoja koskevasta tuote- ja sektorisääntelystä sekä luettelon oppaista ja hankinnan ympäristövaatimuksista.
Hankintojen vastuullisuuskriteerien arviointiin on kehitetty kriteeripankki.fi -palvelu.
Siellä esimerkiksi kasvisten ja marjojen hankintaan löytyy 49 erilaista kriteeriä, joiden vaativuus vaihtelee perustasosta edelläkävijöihin. Perustasoon kuuluu muun muassa alkutuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen ja edelläkävijyyteen luomun suosiminen.
Talonrakentamiseen palvelu antaa 20 kriteeriä, joiden joukossa ei mainita puun suosimista materiaalina.
Ympäristötavoitteiden etenemistä seurataan valtiokonttorin ylläpitämässä julkisten hankintojen tietovarannossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







