Pienen joukon käsissä on yhä suurempi osa suomalaisten varallisuudesta − ekonomisti arvioi, mikä sitä selittää

Valtaosa kotitalouksien varallisuudesta on asuntoja tai mökkejä. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  

Varallisuuserojen kasvun takana on asuntojen arvon lasku ja velkavivun vaikutus, arvioi Lähitapiolan varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.

Tilastokeskus kertoi aiemmin, että varallisuuden keskittyminen on jatkunut Suomessa, ja nettovaroiltaan varakkain kymmenys omisti vuonna 2023 jo yli puolet koko nettovarallisuudesta. Viisi vähävaraisinta kymmenystä, eli puolet kotitalouksista omisti yhteenlaskettuna vain neljä prosenttia nettovarallisuudesta.

Nummiaro kiinnittää tiedotteessa huomiota erityisesti asuntojen hintoihin, sillä valtaosa kotitalouksien varallisuudesta on esimerkiksi asuntoja tai mökkejä. Hän huomauttaa, että vuosina 2019–2023 asuntojen hintaindeksi laski koko maassa reaalisesti 17 prosenttia, mutta kotitalouksien velat eivät laskeneet samassa suhteessa. Siksi nettovarallisuus laski vielä enemmän.

”Jos asunnon arvo on 100 000 euroa ja siitä on velkaa 50 000 euroa, on nettovarallisuuttakin 50 000 euroa. Kuitenkin jos asunnon hinta putoaa kymmenellä prosentilla 90 000 euroon, laskee nettovarallisuus 40 000:een. Velkavivun takia kymmenen prosentin pudotus varallisuuden arvossa laskee siis nettovarallisuutta 20 prosenttia”, Nummiaro laskee.

Hän huomauttaa, että koska vähävaraisilla kotitalouksilla on eniten velkaa suhteessa varoihin, iski myös tämä velkavipu kipeimmin alimpiin varallisuusluokkiin. Koska niissä köyhdyttiin muita enemmän, varakkaampien osuus kakusta kasvoi.

Nummiaro ennakoi, että tänä vuonna varallisuuserot voivat jopa kaventua, jos asuntojen hinnat kääntyvät nousuun.

”Tässä näkyy velan positiivinen puoli: kun asuntojen hinnat nousevat, velkavipu nostaa velkaantuneimpien kotitalouksien nettovarallisuutta nopeasti, vaikka varakkaimpien kotitalouksien varallisuus tuottaisikin euroissa enemmän.”