Fiskarsin menestyksen perusta on tuotesuunnittelu – ”Jossain käytetään lapiota, missä ei ole kahvaa, toisaalla pitkävartista. Jossain käytetään nostossa polvea"

Sakset ovat olleet Fiskarsin valikoimissa kauan. Nykyiseen muotoonsa ne uudistuivat vuonna 1983. Saksien kanssa poseeraa yhtiön tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin. Kuva: Sanne Katainen

Kaikki alkoi 1600-luvulla Fiskarsin kylästä, koska siellä oli vesivoimaa ja metsää sekä sopiva satama. Fiskarsiin tuotiin Ruotsista metallin raaka-aineita jalostettavaksi ja vietiin rautaa Tukholmaan ja Tallinnaan.

Fiskarsissa alettiin valmistaa myös tuotteita, kuten nauloja, lankaa, veitsiä ja kuokkia sekä valurautaisia patoja ja pannuja.

Yhtiö nimeltä Fiskars perustettiin vuonna 1649, ja se toimii edelleen, nyt maailmanlaajuisesti. Tuotteet ovat 370 vuoden aikana osin vaihtuneet – aterimia, keittiön ja puutarhan työkaluja tuotetaan yhä, mutta esimerkiksi monille maanviljelijöille tuttuja Fiskarsin auroja ei enää valmisteta.

Toisaalta konserni omistaa useita brändejä, kuten Iittalan, Arabian ja Waterfordin.

Jos menet Australiaan, sielläkin oranssit sakset ovat tutut, vaikka Fiskarsin nimeä ei tiedetä.

Petteri Masalinin mielestä designissa on kaikki. ”Haluamme, että kuluttaja pystyy tekemään asioita helpommin.” Kuva: Sanne Katainen

Fiskarsin pääkonttorin aulaa Helsingissä somistavat saksi-, retkeilyveitsi- ja lapioinstallaatiot.

Oranssit sakset ovat Fiskarsin ehkä tunnetuin tuote. Nykyisen muotonsa ne saivat vuonna 1983.

”Jos menet Australiaan, sielläkin oranssit sakset ovat tutut, vaikka Fiskarsin nimeä ei tiedetä. Toisaalta esimerkiksi Puolassa brändiä aletaan rakentaa vasta nyt”, kertoo tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin.

Masalinin mukaan Fiskarsin menestys perustuu onnistuneeseen designiin. Tavoitteena on tehdä tuotteita, joiden avulla kuluttaja pystyy tekemään asioita helpommin ja kokemaan mielihyvää.

Jotta tämä onnistuu, pitää tuntea työ, johon tuotetta suunnitellaan. Fiskarsilla on Billnäsissä testipuutarha, missä suunnittelijat opettelevat puutarhanhoitoa ammattilaisten opastuksella. Helsingin testikeittiössä puolestaan touhustellaan prototyyppeillä kokkien kanssa.

Lisäksi prototyyppejä annetaan Suomeen ja ulkomaille ammattilaisten ja yhteistyökoulujen testattaviksi.

”Esimerkiksi joku oksaleikkuri on pitkän prosessin tulos. Siihen pitää saada mekaanista voimaa, mutta kaiken a ja o on, että se leikkaa oksan puhtaasti. Silloin leikkauskohta paranee nopeammin. Terä, ergonomia, toiminnallisuus, laatu, ekologisuus – kaikki ovat ykkösasioita”, Masalin luettelee.

Pata ja ja veitsi ovat Norden-sarjaa. Niihin on leimattu Fiskarsin vanha kruunu-logo. Kuva: Sanne Katainen

Fiskarsin tuotteista tehdään kestäviä, jopa niin että ne pelittävät isältä pojalle. Ovatko ne liian kestäviä? Kärsiikö myynti?

Masalinin mukaan kestävyys on lähtökohta, sillä se on ekologista. Käytöstä poistuvat tuotteet menevät kierrätykseen: esimerkiksi kattilakeräykset alkoivat jo 1990-luvulla.

”Ei tuote voi olla liian hyvä, siinä ei olisi järkeä. Yritys ei olisi 370 vuotta vanha, jos olisi toimittu toisin. Meidän kirveellä on 25 vuoden takuu, mutta meille palautuu vanhoja 1980-luvun kirveitä, jotka ovat vielä kovassa iskussa. Jotkut käyttävät auroja, jotka on tehty yli sata vuotta sitten.”

Masalin on työskennellyt Fiskarsilla yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän suunnitteli tuotteita Mitsubishille ja Caterpillarille. Fiskarsin erona näihin hän pitää sitä, että Fiskarsissa tuotekirjo on laaja ja käyttäjäryhmiä monenlaisia.

”Täytyy ymmärtää erilaisia käyttäjiä. Jos suunnittelisi vain itselle, niin tuotteet näyttäisivät erilaisilta.”

Erilaisten kulttuurien ymmärtämiseksi Fiskarsilla on suunnittelijoita ympäri maailmaa, mutta Masalin ei kerro, kuinka monta. ”Jonkin verran”, hän hymyilee vain.

Fiskarsin tuotevalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa aurat. Kuvassa Fiskars-aurojen mainos. Kuva: Viestilehtien arkisto

Jos tuote on toimiva ja myy hyvin, muutkin koettavat menestyä sen avulla. Syntyy kopioita.

”Kilpailu on kovaa, oli se sitten saksissa, autoissa tai maidossa. Sitä vastaan tuotteet täytyy mallisuojata.”

Masalin ei halua vastata, kuinka paljon patentteja Fiskarsilla on tai onko kopiointi ongelma, vaan sanoo vain, että Fiskarsin henkeä ei pysty viemään. Henki on suomalainen design.

”Eikä oikeastaan suomalainen, vaan pohjoismainen”, Masalin tarkentaa.

Fiskarsin uusimmat veitset ja padat on näet tuotettu Norden-brändillä, jonka kärkinä ovat käytännöllisyys ja kaunis muotoilu.

”Meillä on oma Fiskars-design, joka tulee Fiskarsin kylästä. Sieltä me haetaan inspiraatiota: luonnosta, metsästä, historiasta. Melkein kuukausittain huomaa, että ai, tuollaistakin on valmistettu. On tehty kaivinkoneita, liikennevaloja, saranoita, kynnysmattoja.”

Fiskarsin kastelukela sai viime vuonna arvostetun Best of the Best Red Dot -muotoilupalkinnon. Se kulkee perässä kuin lentolaukku eikä kaadu, kuten perinteiset kelat. Kuva: Sanne Katainen

Tuotekirjo on nykyisinkin valtava. Monenlaisilla tuotteilla pystytään palvelemaan eri alueiden kuluttajia. Yhtiön liikevaihdosta 90 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta, ja eri maissa tarpeet ovat erilaisia.

Esimerkiksi lapio on erilainen jo, kun mennään vaikka Hollantiin tai Ranskaan.

”Jossain käytetään lapiota, missä ei ole kahvaa, toisaalla pitkävartista. Jossain käytetään nostossa polvea. Lumikin on erilaista eri maissa. Tuotekehitys joutuu leikkimään eri kulttuurien kanssa.”

Fiskarsin suunnittelijat matkustavat paljon ja kuvaavat toimintaa eri maissa. Masalin näyttää puhelintaan: kolmessa kuukaudessa kuvia on kertynyt 13 000.

”Tiimin pitää osata se työ, mihin tuote suunnitellaan.”

Fiskarsin ruukin pääkatu henkii historiaa. Kylä tunnetaan muotoilun ja taiteen keskuksena. Kuva: Sanne Katainen

Fiskars valmistaa osan tuotteistaan yhä Suomessa, vaikka yritysostojen myötä valmistusta on myös muualla. Leppävirran Sorsakoskella tehdään kattiloita ja paistinpannuja, Raaseporin Billnäsissä saksia, kirveitä ja lumityökaluja, Iittalassa lasituotteita.

Norjassa on lumityökalujen valmistusta, Yhdysvalloissa vesiletkujen ja kalastus- ja retkiveitsien tekoa.

Norden-sarjan myötä Fiskars otti käyttöön vanhan kruunulogonsa, joka takaa laadun ja valmistuksen Suomessa.

Masalin hivelee veitsen koivupuista kahvaa ylpeänä. Veitsi oli suunnittelijoiden pöydällä neljä vuotta, ennen kuin se viime jouluksi saatiin markkinoille.

”Fiskars oli viimeksi tehnyt leikkuuveitsiä joskus 1970-luvulla. Oli ilo löytää valmistus takaisin Suomeen ja Sorsakoskelle.”

Masalin on lähdössä iltapäivällä Helsingistä Raaseporiin Fiskarsiin. Yhtiö omistaa yhä Fiskarsin ruukin kiinteistöt. 1990-luvulla se alkoi kehittää kylän toimintaa, ja nykyisin ruukki tunnetaan käsityöläisistään ja erilaisista tapahtumista.

”Se on meidän alusta, sieltä kaikki on lähtenyt. Uudet taloon tulijat ja ulkomaiset vieraat viedään sinne, että he ymmärtävät, mistä me ollaan tultu. Fiskarsista haemme sitä mentaliteettia, keitä me ollaan ja millä tavalla.”