”Kunpa olisiollut joku muu keinovähentää susikantaa”
Kuva: Viestilehtien arkistoHALSUA (MT)
”Kun olisi ollut joku muu keino vähentää susia. Mutta lupia ei saanut mistään”, Perhon laittomasta susijahdista epäilty halsualaismies sanoo. Hän ei halua nimeään julkisuuteen.
Epäiltyjä on kaikkiaan liki 20. Tammikuisena viikonloppuna Perhon ja Halsuan rajamailla tapettiin poliisin mukaan kolme sutta ilman lupaa.
Viestimet ovat kertoneet organisoidusta luvattomasta pyynnistä, jossa on käytetty muun muassa moottorikelkkoja ja lippusiimoja.
Halsualainen myöntää olleensa aseeton ajomies ja hiihdelleensä ristiin rastiin Perhon metsiä susien jäljillä.
”Siellä, missä hiihdin, ei voi moottorikelkkaa käyttää. Vastakaivettuja ojia ja kivikkoa. Lunta parikymmentä senttiä. Minä en nähnyt lippusiimaa missään”, mies sanoo.
Susilauma ilmaantui Perhon ja Halsuan rajamaille kesällä. Lumien tultua susien jälkiä löytyi eri puolilta aluetta. Öisin sudet vierailivat pihoissa.
Koiria susilauma ei ainakaan Halsualla tappanut. Metsästäjät välttivät laskemasta koiriaan maastoon, jossa tiesivät susia olevan.
Sudet käyttäytyivät pelottomasti ja kiersivät haaskoilla kylän pinnassa myös päivisin. ”Jälkien perusteella niitä oli ainakin viisi”, mies sanoo.
Susien jäljiltä löytyi sekä metsäpeurojen että hirvien raatoja.
Lauma liikkui samoilla seuduilla, joilla oli koirasusia parikymmentä vuotta sitten. Silloin maa- ja metsätalousministeriö antoi tappoluvat neljälle eläimelle. Ne poistettiin metsästä noin kuukauden kestäneessä jahdissa.
Tammikuisena lauantaina jahtiin ei ollut lupaa. Halsualaismies kutsuttiin kuulusteluun Kaustiselle. ”Pyssyt ja luvat vein mukanani.”
Kuulustelu kesti pari tuntia. Alkajaisiksi kuulustelija muistutti, että epäillyllä on oikeus asianajajaan. Siihen hätään asianajajaa ei löytynyt.
”Käräjäkarkeloihin hankin oikeusavustajan”, mies sanoo. Tapauksen oikeuskäsittely on aikaisintaan tulevana syksynä.
Hän ei pidä itseään eikä muita tuntemiaan epäiltyjä suurina rikollisina. ”Tavallisia korpisotureita”, mies luonnehtii.
Virallisesti Perhon ja Halsuan susilaumaa ei ollut olemassakaan.
Syyskuussa 2012 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) raportoi Suomen susikannan koosta maa- ja metsätalousministeriölle. Toholammin ja Sievin rajoilla on havaintoja susilaumasta sekä pentujen jäljistä. Perhon ja Halsuan susista ei ole mainintaa.
Maaliskuussa 2012 maa- ja metsätalousministeriön muistiossa todetaan, että riistakeskus Pohjanmaan alueella liikkuu 14–16 sutta. Alueen Perho–Halsua–Lestijärvi susiparia ei ole pystytty varmentamaan.
Tuorein Rktl:n raportti julkistettiin tiistaina. Sen mukaan Perhosta on havaintoja susiparista. Laumasta ei tiedetä.
Aikavälillä 1.1.2012–10.2.2013 riistantutkimuksen Tassu-järjestelmään on kirjautunut Perhosta seitsemän ja Halsualta yhdeksän susihavaintoa.
Halsuan metsästysseuran puheenjohtajan mielestä metsästäjillä on nyt selitettävää. Puheenjohtaja ei halua nimeään julki.
Mutta selitettävää on muillakin. ”Kellot ovat soineet kauan. Pedoista on puhuttu monta vuotta, usko päättäjiin on mennyt, mitään ei ole tapahtunut.”
”Miksi pedot saavat kulkea pihoilla? Täälläkin elää ihmisiä”, puheenjohtaja muistuttaa.
Hänen mielestään ei voi olla oikein, että kotieläimet on petojen takia pidettävä sisällä ja lapset kuljetettava autokyydeillä kouluun.
Hän epäilee, että kökkähenki on nyt koetuksella. Suurpetohavaintoja ei enää ilmoiteta.
Seudulla elää sitkeänä käsitys, että susia tuodaan alueelle esimerkiksi eläintarhoista.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
