Alakoululaisten monipuolinen aamu- ja iltapäivätoiminta on Nilakan yhtenäiskoulun valtti
Suomessa yli 54 000 lasta osallistuu koulujen tarjoamaan aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan.
Seitsenmänvuotiaat Elina Oilinki, Kristiina Laukkanen ja Kirill Starenkoff ovat koulutiensä alussa Nikalan yhtenäiskoulussa Keiteleellä. Kaikki osallistuvat koulun yhdessä seurakunnan ja yhdistysten kanssa järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kuva: Petteri Kivimäki1.–2.-luokkalaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty tosissaan 2 300 asukkaan Keiteleellä.
Pohjois-Savossa sijaitsevassa maaseutukunnassa koulu järjestää toimintaa yhteistyössä seurakunnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa.
Keiteleen sivistysjohtaja ja yhtenäiskoulun rehtori Ville Ahonen korostaa aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä kunnan vetovoimatekijänä.
”Viime vuonna tehdyssä kuntalaiskyselyssä käy ilmi, että paikkakunnalla asuvista huoltajista yli 50 prosenttia kokee nämä palvelut tärkeiksi. Keiteleen työpaikkaomavaraisuusaste on yli sata prosenttia, joten työssä käyville perheellisille tällaiset palvelut tulevat tarpeeseen”, Ahonen sanoo.
Manner-Suomen kunnista yli 98 prosenttia järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille.
Yhteensä yli 54 000 ykkös- ja kakkosluokkalaista suomalaislasta osallistuu koulujen tarjoamaan aamu- ja iltapäivätoimintaan. Luvut käyvät ilmi opetusministeriön julkisesta raportista.
”Yhden ohjaustunnin yksikköhinta on 26 euroa, josta valtionosuus on 57 prosenttia. Järjestäjä laskuttaa oppilaita oman päätöksensä mukaan, kuitenkin laissa säädettyjen maksimimaksujen puitteissa”, opetusneuvos Tarja Kahiluoto toteaa.
Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu, jonka suuruudesta kunta päättää.
”Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset.”
”Eli kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti”, Kahiluoto tähdentää.
Kunnat voivat järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa.
Lisäksi kunnat voivat hankkia palvelut esimerkiksi eri järjestöiltä, yhteisöiltä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta.
Kunnilla ei kuitenkaan ole suoranaista velvollisuutta tarjota toimintaa.
Nilakan yhtenäiskoulun tiloissa Keiteleellä järjestetään aamuisin toimintaa 13 oppilaan ryhmälle ja iltapäivällä kahdelle 13 oppilaan ryhmälle, koulunkäynninohjaaja Anne Laukkanen avaa.
”Aamu alkaa kello 6:45 ja päivä päättyy 16:30. Vuorotyöläisten lapset tekevät yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa, jolloin ajat ovat vielä joustavampia.”
Alaluokkalaisten koulupäivä kestää yleensä kahteentoista tai yhteen.
”Tämän jälkeen ulkoillaan tai mennään suoraan välipalalle. Eri päivinä järjestetään eri yhdistysten kanssa iltapäivätoimintaa”, Laukkanen kertoo.
Tiistaisin paikan päällä on seurakunnan työntekijä.
”Hän järjestää seurakunnan arvojen mukaista toimintaa niille lapsille, joiden vanhemmat sitä haluavat.”
Muina päivinä yhteiskoulun tiloissa järjestetään kuvataidekerhoa, junioriampujien ammuntaopetusta, sählyä, musiikkikerhoa sekä erilaisia liikuntakerhoja.
Koulukuljetus on 1.–2.-luokkalaisten lasten käytettävissä iltapäivällä kello kolme.
”Osa lähtee jo siinä vaiheessa kotia kohti, toiset ovat pidempään”, Laukkanen summaa.
Kaikki koulutus on Keiteleellä keskitetty kunnan keskustaajamaan Nilakan yhtenäiskoulun tiloihin.
Yhteiskoulussa on hieman alle 200 oppilaista, joista yläkoululaisia noin 60 ja ala- sekä esikoululaisia 140.
Ahosen mukaan opetustoiminnan tapahtuminen yhdessä paikassa helpottaa myös kerhotoiminnan järjestämistä.
”Se, että kaikki toiminta on tässä aivan kivenheiton päässä koulusta, ja usein vieläpä yhteiskoulun tiloissa, mahdollistaa kaikenlaista. Missään kovin isossa taajamassa asioita ei kyllä pystyisi järjestämään yhtä kätevästi.”
Keiteleen kuntapäättäjät ymmärtävät rehtori Ahosen mukaan koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan arvon.
”Toimintamalli on säilynyt pääpiirteittäin samankaltaisena 2000-luvun alkuvuosista saakka, ja sitä on myös aktiivisesti kehitetty”, Ahonen kiittelee.
Toiminta kaikkineen maksaa perheille lasta kohden 108 euroa.
”Vaikka monelle perheelle hinta on huomattava, sille koetaan saatavan hyvin vastinetta”, Ahonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
