Suomalaisedustajat hakevat Saksasta ja Ranskasta tukea suden suojelun keventämiseksi – "Hyvä se on kerrostalosta huudella, ettei niistä ole haittaa"

Maa- ja metsätalousvaliokunta työskentelee sen eteen, että susi siirrettäisiin Suomessa uhanalaisten lajien listalta silmälläpidettäviin, jolloin sen metsästys helpottuisi. Kuva: Markku Vuorikari

Keskustan ja kokoomuksen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet Anne Kalmari, Markku Eestilä, Susanna Koski, Juha Pylväs ja Mikko Kärnä kävivät tällä viikolla Saksassa ja Ranskassa keskustelemassa EU:n susipolitiikasta.

"Suomen lailla niin Saksassa kuin Ranskassakin halutaan säännellä susikantaa kansallisesti, eikä komission pillin mukaan tanssien. Tämä on meille huikea mahdollisuus ja haluamme antaa ministeri Jari Lepälle täyden tukemme työssä siirtää susi EU:n luontodirektiivissä kevyemmän suojelun piiriin. Isot jäsenmaat Saksa ja Ranska ovat tässä kanssamme samassa rintamassa", Kalmari kertoo.

Tavoitteena on saada susi siirrettyä uhanalaisten lajien liitteestä silmälläpidettäviin. Kalmari huomauttaa, että Virossa susi ei ole uhanalaisten lajien listalla. Siellä susia voidaan metsästää.

Suomessa Kalmari kaipaa poliisihallitukselta selkeitä ohjeita, miten uhittelevat sudet saadaan poistettua heti. "Ihmiset ovat maaseudulla ensisijaisessa asemassa ja petojen pitää väistää."

Kansanedustaja kaipaa myös avoimuutta Luonnonvarakeskuksen tekemiin kanta-arvioihin ja DNA-verrokkiaineistoihin.

"Yleensä tieteellinen tutkimus on avointa, mutta yllättäen kantasusien aineisto, mihin meidän susiamme verrataan, on salainen."

Kalmarin mukaan herää kysymys, onko Suomeen istutettu epäpuhdasta, tarhattua susikantaa, jossa on koiran perimää joukossa.

"Olisiko siinä syy siihen, että ne tulevat pihamaille?" hän pohtii.

Kalmarin maatilalla ei ole ollut suoranaisia petovahinkoja. Kerran kuusi sonnia karkasi karhun säikäyttäminä kirkonkylälle. Matkan varrella ne ruhjoivat lomittajan autoa, joka sitten jouduttiin korvaamaan omistajalle.

Tilalla on nykyään lihakarjaa. Vaikka ylämaannaudat ovat jyhkeitä eläimiä ja osaavat joukolla puolustautua, on laitumilla pakko olla petoaidat. Suurpedot voivat kytätä erityisesti vasikoita.

Kalmarin mukaan petoaitojen ylläpito on työlästä ja kallista. "Aika monta työpäivää kului viime kesänä niiden alusten niittämiseen. Hyvä se on jostain kerrostalosta huudella, ettei niistä ole mitään haittaa. Voisivat tulla vaikka talkoisiin."

Osalla viljelijöistä on kinkkiset paikat, kun tuet vaativat eläinten ulkoiluttamista, vaikka on nurkilla norkoilee suurpetoja.

"Miten vaatimusta voi silloin noudattaa? Siitä ei meinaa kerta kaikkiaan tulla mitään", Kalmari päivittelee.